Päätoimittajalta Kiekko yhdistää monella tavalla – "MM-kisat ovat sukupolvikokemus, jota muistellaan tuleville polville"

Kuluva kevät on jo aikaa sitten nimetty kaikkien aikojen jääkiekkokevääksi Suomessa.

Pääsyy ovat Tampereella ja Helsingissä 13.–29. toukokuuta pelattavat jääkiekon MM-kilpailut. Lisää kierroksia on saatu Suomen Pekingissä voittamasta ensimmäisestä jääkiekon olympiakullasta ja suomalaispelaajien huikeasta menestyksestä NHL:ssä.

Kun puhutaan jääkiekosta kansainvälisenä huippu-urheiluna, Suomi on tällä hetkellä lajin kiistaton suurvalta. Nykyisin Leijonat lähtee ennakkosuosikkina turnaukseen kuin turnaukseen, NHL-miehillä tai ilman.

Ruotsikaan ei ole enää peikko. Itse asiassa jo jonkin aikaa on näyttänyt siltä, että Suomi on 2020-luvun Ruotsi, joka tulee kolmen maalin takaa tasoihin ja ratkaisee ottelun jatkoajalla. Henkinen harppaus on pitkä.

Tampereella MM-kisoja on markkinoitu kiekon kotiinpaluuna.

MM-kisat ovat sukupolvikokemus, jota muistellaan tuleville polville.

Pelakkaa pojat, sanoi nahkatehtailija Yrjö Salminen ja heitti tapaninpäivänä 1926 Pyhäjärven jäälle Kanadasta hankkimansa nipun jääkiekkomailoja ja kiekkoja. Tampereen Pyrinnön luistinradalla kokoontuneet jääpalloilijat nappasivat mailat ja pistivät luontevasti pelin pystyyn.

Ennen kaikkea Tampereella tarinaa jääkiekon nollahetkestä Suomessa on kerrottu mielellään.

Vaikka historiantutkimus on osoittanut, että jääkiekon juurtuminen Suomeen alkoi aiemmin ja oli myös pitempi ja monisyisempi prosessi, on Tampereen asema suomalaisessa jääkiekossa ollut poikkeuksellinen.

Olosuhteista on pidetty huolta, sillä Tampereelle valmistui Suomen ensimmäinen tekojäärata Koulukadulle vuonna 1956 ja jäähalli Hakametsään vuonna 1965. Kumpikin on ollut pitkä edistysaskel koko Suomen jääkiekolle urheilullisesti ja toiminnan ammattimaistumisen kannalta. Nyt samanlainen otetaan joulukuussa avatulla Nokia-areenalla, jossa jääkiekkoa pelataan modernissa viihdekeskuksessa kaupungin keskustassa.

Oleellisinta Tampereen jääkiekon kehittymisen kannalta oli kuitenkin se, että laji vakiinnutti paikkansa nuorisoliikuntana nopeammin kuin muualla. Liikunnanopettajat ottivat jo varhain lajin koulutunneille, ja koulupäivän jälkeen pelit jatkuivat kaupunginosasarjoissa ja kaveriporukoiden höntsyissä niin kauan kuin puistokenttien valot paloivat.

Jääkiekko synnyttää yhteisöjä, jotka eivät ole pelkästään paikallisia. Jääkiekon MM-kisat ovat sukupolvikokemus, jota muistellaan tuleville polville. Esimerkiksi vuonna 1965 loistivat Vjatseslav Starsinov, Josef Golonka, Kalevi Numminen ja Lasse Oksanen. Vuoden 1982 kisoista muistetaan Wayne Gretzky, Sergei Makarov, Jari Kurri ja Kari Jalonen. Tulevaisuudessa muistellaan uusia tähtiä.

Muistoja synnyttää myös kisojen ilmapiiri. MM-kisat ovat myös kansanjuhla, joka levittäytyy kahteen isäntäkaupunkiin. Kumpaankin tulee tuhansittain kisavierailta kymmenistä maista.

Juhlamieltä varjostavat maailmanpoliikan tapahtumat. Urheilusta on sanottu, että se on maailman tärkein sivuseikka. Tuskin kenenkään kisakokemus menee pilalle, jos saman tunnustaa pätevän myös jääkiekkoon juuri nyt.

Nyt poikkeuksellisena aikana kisojen luomalle monitasoiselle yhteisöllisyydelle on kuitenkin erityistä tarvetta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut