Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tamperelainen museonjohtaja kokosi rautateiden rakentajien historian yksiin kansiin – Werstaalla avautuu myös näyttely, jossa pääsee eläytymään ratajätkien maailmaan

Tampereen Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallion neljännesvuosisadan mittainen urakka suomalaisten radanrakentajien historian parissa on valmistunut.

Kallion Ratajätkät-tietokirja julkaistiin tänään ja huomenna perjantaina avautuu yleisölle näyttely rautatienrakentajista sekä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella että Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.

Ensimmäinen moderni rautatie avattiin liikenteelle Englannissa 1830.

Pian ratoja rakennettiin kaikkialla maailmassa. Suomessa lapiot iskettiin santaan kesällä 1857 ja liikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi 160 vuotta sitten. Ratojen rakentamisen kultakausi Suomessa kesti talvisotaan 1939 saakka.

Rautatie mullisti liikkumisen, levitti sivistystä ja loi perustan modernille, vauraalle maailmalle. Rataverkko ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman rakentajia eli ratajätkiä. Näille maaseudun köyhien perheiden pojille rautatie tarkoitti raskaalla työllä tienattuja markkoja ja vaihtuvia kortteeritaloja. Ratajätkät kävelivät jo kohti seuraavaa työmaata, kun herrat ryhtyivät nostamaan maljoja uudelle rautatielle.

– Kiskoliikenne tarjosi 1800-luvulla tien parempaan tulevaisuuteen, museonjohtaja Kallio pohtii radanrakentajien historiallista merkitystä tiedotteessa.

Ratajätkät on ensimmäinen kokonaisesitys tämän ammattiryhmän kokemuksista. SKS Kirjojen kustantamassa kirjassa on lähes 600 sivua. Kirjassa käsitellään muun muassa rakentajien arkista elämää, rosoista jätkäperinnettä, kylätappeluita, työväenliikkeen tuloa ratalinjoille, nälkävuosien ja sisällissodan uhreja sekä muuttuvaa tekniikkaa, kuten hullujussia – Suomen ensimmäistä kaivinkonetta.

Näyttely painottuu puolestaan historiallisiin valokuviin, jotka on valittu suomalaisten museoiden ja arkistojen kokoelmista. Kuvissa tämän päivän katsoja huomaa kurkistavansa keskeneräisille ratalinjoille: korkeille penkereille, sorakuoppiin, siltatyömaille tai rautaroikan kiireen keskelle.

Näyttelysalin keskellä on iso leikkialue, jossa lapset pääsevät rakentamaan omaa rautatietään. Werstaalla voi myös itse kokeilla, miten rautatien toiminta perustuu teräspyörän ja kiskon väliseen pieneen kitkaan. Esillä on myös historiallista esineistöä, roisia junttalaulua, katkelmia Lapatossu-elokuvasta sekä Tampereen ratikan rakentamisesta.