Jääkö Hämeensillan Suomen neidon lakitus historiaan? – Tapahtumat pyritään ohjaamaan pois Hämpiltä, mutta mielenosoituksiin on vaikeampi puuttua

Ratikka mullisti Tampereen pääkadun perinteiset tapahtumat.

Paraatit ja kulkueet pyritään vastedes ohjaamaan muualle kuin Hämeenkadulle. Tämä kävi ilmi tänä vappuna, kun Hämeenkatua ei suljettu aiempien vuosien tapaan liikenteeltä, ja moni perinteinen kulkue marssi toisaalla.

Tampereen kaupungilla harkitaan tapauskohtaisesti, voiko kulkueen reitti mennä Hämeenkadulla.

– Hämeenkatu ei enää ole pääsääntöisesti paraatien tai muiden tapahtumien käytössä ajoradan osalta ja rajoitetusti vain jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettujen väylien osalta, katuinsinööri Marko Korpela Tampereen kaupungin katutilavalvonnasta kertoo.

Esimerkiksi perinteistä fuksikulkuetta on vaikea sovitella Hämeenkadulle. Kulkue lähti tänä vappuna liikkeelle Aleksandra Siltasen puistosta Tampellasta. Reitti kulki Lapintien kautta ja Satakunnankadun poikki Koskipuistoon.

– Vaihtoehtoja ei ole kovinkaan monia, jos tarkoitus on päästä Koskipuistoon.

Kulkueet harkitaan tapauskohtaisesti.

Teekkareilla on vuosikymmeniä pitkä perinne lakittaa Hämeensillan Suomen neito -patsas. Tänä vuonna neito jäi lakittamatta, ja tulevaisuus tämän perinteen osalta on auki.

– Paikka on haastava tapahtumaturvallisuuden ja liikenteenohjauksen kannalta. Lisäksi joukkoliikenteen toimivuus on tapahtuman aikana haasteellista, Korpela toteaa.

Teekkarit lakittivat Suomen neidon sijasta Konsulinsaaren Kultakutrin.

Hämeenkadun sulkeminen on Korpelan mukaan erittäin haastavaa ratikan ja koko joukkoliikennejärjestelmän toimivuuden kannalta.

– Korvaavan liikenteen järjestäminen pitempiaikaisesti vaatii lisäresursseja ja aiheuttaa lisäkustannuksia joukkoliikenteelle. Ratikkaliikenteen palauttaminen ennalleen vie 1–2 tuntia. Vaihtoehtoiset reitit ovat melko haastavia jatkossakin, esimerkiksi Hämeenpuisto ja Satakunnankatu.

Mielenosoituksiin kaupunki ei voi puuttua, sillä niistä tehdään ilmoitus poliisille.

– Mielenosoitus on perusoikeus, ja se on vahva oikeus, toteaa ylikonstaapeli Harri Lehtimäki Sisä-Suomen poliisista.

Poliisi käyttää mielenosoitusten kohdalla aina tapauskohtaista harkintaa ja neuvottelee järjestäjien kanssa.

– Tärkeintä on turvata mielenosoituksen turvallinen sujuminen.

Vappuna Hämeenkadulla nähtiin vain perinteinen työväenmarssi. Tätä aiemmin Hämeenkadulla todistettiin hoitajien mielenilmausta. Hoitajien huhtikuinen marssi kulki samaa reittiä kuin työväenmarssi eli liikkeelle lähdettiin Sorin aukiolta. Reitti kulki Hatanpään valtatietä ja Hämeenkatua pitkin Keskustorille. Bussi- ja ratikkaliikenne pysäytettiin molempien marssien ajaksi.

Mielenosoituksen järjestäminen

Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita maanomistajan lupaa.

Mielenosoituksen saa järjestää ulkona mm. yleisellä torilla ja katualueella.

Mielenosoituksesta on ilmoitettava poliisille vähintään 24 tuntia ennen sen aloittamista.

Tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle.

Poliisi voi joutua neuvottelemaan järjestämispaikasta mm. tilanteissa, joissa samassa paikassa ilmoitetaan pidettäväksi useita yleisiä kokouksia tai jos liikenteen sujuvuus sitä vaatii.

Lähde: Kokoontumislaki / Finlex

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut