Rajojen sulkeminen välineellisen maahanmuuton tilanteessa jäi vielä pois lakimuutoksesta, jolla hallitus valmistautuu niin sanottuun hybridivaikuttamiseen. Välineellistetty maahanmuutto tarkoittaa tilannetta, jossa maahanmuuttajia ohjattaisiin Suomen rajalle vaikuttamistarkoituksessa.
– Välineellistetyn maahantulon torjuntaan liittyy EU-oikeuden ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kannalta vaikeasti ratkaistavia monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä, jotka vaativat vielä syvällisempää tarkastelua, perusteli oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiedotustilaisuudessa.
Tämän vuoksi Suomen täytyy vielä selvittää Euroopan komission kanta ja järjestää lausuntokierros. Maahantuloa rajoittavaa lainsäädäntöä valmistellaan erikseen.
Vaikka kyse olisi välineellistetystä maahantulosta, turvapaikan hakemista ei voi kokonaan estää, sanoi oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.
Yksi tapa vastata tilanteeseen olisi esimerkiksi keskittää turvapaikkahakemukset yhdelle rajanylityspaikalle, jolla ne käsiteltäisiin.
– Rajamenettely mahdollistaa sen, että voidaan hyvin nopeasti ohjata pois ihmiset, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan, sanoi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).
Ilman rajojen sulkemistakin hallituksen esitys sisältää varsin järeitä keinoja.
Uusina pykälinä valmiuslakiin tuli esimerkiksi valtiolle oikeus ottaa yksityisiä kiinteistöjä vastaanottokeskuksiksi ja velvoittaa liikennöitsijät tekemään "rajaturvallisuuden tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi välttämättömiä kuljetuksia". Kiinteistöjen luovutusvelvollisuus koskisi vain vähintään 30 ihmisen majoittamiseen sopivia tiloja, jotka eivät ole vakinaisessa asumiskäytössä.
Uutena pykälänä lakiehdotuksessa on myös ulkonaliikkumiskielto tietyllä paikkakunnalla tai alueella. Ulkonaliikkumiskielto voisi olla voimassa korkeintaan kaksi viikkoa kerrallaan.
Laki myös antaisi mahdollisuuden poiketa kriittisiksi katsottujen alojen virkasuhteista ja rajoittaa heidän irtisanoutumisoikeuttaan. Tällaisia aloja ovat muun muassa terveydenhuolto ja rajavartiosto.
Tiedotusvälineitä voitaisiin velvoittaa julkaisemaan myös rajavartioston tiedotteita.
Toisaalta lailla myös turvattaisiin suomalaisten toimeentulo erityisellä takaisin perittävällä tuella tilanteissa, joissa esimerkiksi pankkien järjestelmät ovat pitkään alhaalla.
Hallituksen esitys lisäisi monien viranomaisten toimivaltaa ja laajentaisi itse poikkeusolojen määritelmää.
Nykyisessä laissa poikkeusolojen on tarkoitettu käsittävän vain hyvin vakavat kriisit, jotka koskettavat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat merkittävällä tavalla koko yhteiskunnan toimivuuteen.
Uusi pykälä mahdollistaisi poikkeusolojen julistamisen myös muunlaisessa kansallista turvallisuutta, yhteiskunnan toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia vakavasti vaarantavissa tilanteissa. Tuolloin uhkaa tai toimintaa kohdistuisi julkisen vallan päätöksentekokykyyn, yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen, rajaturvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.
– Myös laajamittainen välineellistetty maahanmuutto voisi laukaista uuden poikkeusolon, Henriksson sanoi.
Välineellistetty maahanmuutto on vain yksi hybridivaikuttamisen muoto, Henriksson totesi.
– Suomen pitää valmistautua hybridivaikuttamisen eri muotoihin laajasti ja kattavasti. Nyt varaudutaan myös kybervaikuttamiseen, infrastruktuurin häiriöihin ja yleisen turvallisuuden vaarantamiseen.
– Jos Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä, on todennäköistä, että meihin kohdistuu erilaisia uhkia, myös hybridiuhkia, Henriksson ennakoi.
Lakiesitys etenee eduskunnan käsittelyyn heti ja se on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian.
Muokattu 28.4.2022 kello 14.50: Lisätty tarkennus siitä, mitä kiinteistön luovutusvelvollisuus koskee.
