Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pioneeri sai vihdoin olympiarenkaat Kalevankankaalle – "Renkaiden kiinnittämiseen pitää saada lähiomaisten lupa, mutta elossa olevia omaisia ei löytynyt..."

Vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa keihäänheiton molempien käsien yhteistuloksessa kultaa voittanut tamperelainen Julius Saaristo sai toissa viikolla Kalevankankaalla olevaan hautakiveensä olympiarenkaat.

Valtaosalla edesmenneiden suomalaisten olympiavoittajien haudoilla on olympiarenkaat, mutta ei läheskään kaikilla. Saariston hankkeen taustalla oli Tampereen Pyrintö, hänen kasvattajaseuransa.

Jarmo Seppä (entinen aitajuoksija) totesi, että renkaat pitää hoitaa Julius Saariston haudalle. Otin yhteyttä Suomen Olympiakomiteaan, joka lähetti renkaat Pyrinnön toimistoon. Ongelmaksi nousi se, että renkaiden kiinnittämiseen pitää saada lähiomaisten lupa, mutta elossa olevia omaisia ei löytynyt. Saimme sitten seurakunnalta luvan kiinnittää renkaat hautakiveen, Pyrinnön entinen toiminnanjohtaja, liikuntaneuvos Jarmo Hakanen kertoo.

Suomalaisen yleisurheilun pitkäaikainen vaikuttaja Jarmo Mäkelä sanoo, että jos 1920-luvun juoksumenestyksen myötä "Suomi juostiin maailmankartalle" niin hyvin voi todeta, että sitä ennen "Suomi heitettiin maailmankartalle". Ensimmäisen suomalaisen keihäänheiton olympiavoittaja Saariston vanavedessä olivat 1912 kisoissa mitaleille yltäneet Väinö Siikaniemi ja Urho Peltonen. Julius Saaristo otti kisoissa myös hopeamitalin yhden käden keihäänheitossa.

Saaristo oli äärimmäisen monipuolinen urheilija. Hän sai SM-hopeaa seiväshypyssä ja kymmenottelussa 1911 sekä SM-pronssia seiväshypyssä 1910.

Saaristo oli 1890-luvulla syntyneeksi mieheksi harvinaisen pitkä (181 senttiä) ja kuulemma niin komea, että vierailtuaan Tukholmassa 50 vuotta olympiakisojen jälkeen, kuvailivat ruotsalaiset Saaristoa yhä komeaksi kuin kreikkalainen jumala.

Julius Saaristo asui lapsena muun muassa Toralinnassa Yliopistonkadun ja Itsenäisyydenkadun kulmassa. Nuorukainen muutti vuonna 1911 opintojen perässä pois Tampereelta ja edusti olympiavoittovuonnaan Viipurin Urheilijoita.

– Saaristo sanoi aikoinaan itse toimittaja Urho Salon haastattelussa, että hänen alkunsa oli Pyrinnössä ja loppunsa Pyrinnössä ja että hän oli aina pyrintöläinen, Jarmo Hakanen kommentoi olympiavoittajan tamperelaisuusastetta.