"Huudettiin Roinetta, tekstityksessä luki broileri": Komisario Koskisen tamperelainen ihailija ja Kuuloliitto tyrmistyivät Nelosen surkeasta tekstityksestä – Kanava perustelee uudella "tekoälytekstityksellä", katso esimerkit sen toimimisesta

Kun Komisario Koskinen ilmaantui Nelosen televisiokanavalle, Irmeli Pajunen oli innostunut, onhan tamperelainen suuri Koskis-fani ja on lukenut kaikki Seppo Jokisen kirjatkin.

Pettymys oli kuitenkin suuri, kun Pajunen istahti television ääreen.

– Olen huonokuuloinen ja kun mahdollisuus oli, laitoin tekstityksen päälle sivulta 333. Se olikin paha virhe. Minulta meni koko sarja aivan pilalle, sillä tekstitys oli suoraan sanoen aivan ala-arvoista. Ensin nauratti, kun esimerkiksi kohtauksessa, jossa huudettiin Roinetta, tekstityksessä luki broileri! Ja tämä esimerkki oli vaan yksi monista huonoista, tamperelainen Pajunen sanoo.

Naurun jälkeen Pajusta alkoi suututtaa. Hän ihmettelee, millä tekstitys oikein on tehty.

– Tulos on aivan kauhea eikä taatusti palvele ketään. Ja jos sen on tarkoitus palvella huonokuuloisia, niin taatusti huonokuuloiset ihmettelevät Koskisen suosiota, kun moisesta tekstityksestä ei ymmärrä mitään. Se on aivan hölynpölyä!

Pajunen ei ole ihmettelyineen yksin, sillä muun muassa Kuuloliitto on pitänyt Nelosen tekstityksen ongelmia esillä jo usean vuoden ajan. Nelosen tekstitystä suomitaan myös Kuuloliiton ja Humak-ammattikorkeakoulun tuoreessa Tekstitysbarometrissa.

Huonokuuloisille tarkoitettu kotimaisten ohjelmien tekstitys on lakisääteinen palvelu, joka koskee niin sanottuja yleisen edun ohjelmia Ylellä, MTV:llä ja Nelosella.

Nelosen tekstityksen tuottaa tekoälysovellus, joka muuntaa puhetta tekstiksi, kertoo viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Marcus Wiklund Sanoma Oyj:stä. Hän pahoittelee, ettei palvelun taso ole tyydyttänyt.

Wiklundin mukaan moititut Koskisen jaksot on tekstittänyt jo käytöstä poistunut tekoälyversio.

Se tulisi myös rahoittaa tai jopa järjestää julkisin varoin.

Marcus Wiklund, Sanoma Oyj

– Aivan hiljattain on otettu käyttöön uuden sukupolven versio, joka on olennaisesti kyvykkäämpi ja parempi kuin edellinen. Osa kanavalla esitettävistä ohjelmista on uuden järjestelmän mukaisia ja osa edelleen vanhan järjestelmän, jossa oli haasteita. Näinhän kaikki keinoälyyn pohjautuvat järjestelmät toimivat: mitä enemmän ne saavat dataa, sitä paremmaksi ne kehittyvät.

Wiklund sanoo, että Nelonen on jo esitellyt uutta tekoälyä valvovalle viranomaiselle ja että ohjelmaa pidettiin parannuksena. Tekstityksiä valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Wiklund ei ota kantaa siihen, onko Nelosen aikaisempi tekstitys täyttänyt lain pykälän, jonka mukaan tekstityksen pitää olla riittävän selkeää ja ymmärrettävää, jotta ohjelmaa pystyy seuraamaan.

Traficom on tutustunut Nelosen järjestelmään, mutta arviointi sen lainmukaisuudesta on kesken, kertoo päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen taajuudet ja media – digitaaliset yhteydet -yksiköstä.

– Pyrimme antamaan päätöksen loppukuun aikana.

Tekstityksen laatua arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa, sillä laatukriteeri tuli lakiin vasta vuonna 2021.

– Tekstityksen tuottamistavasta riippumatta tekstityksen laatua arvioidaan viraston julkaiseman kriteeristön pohjalta, jossa olennaisina elementteinä ovat tekstityksen ja ohjelmasisällön vastaavuus, tekstityksen kielen virheettömyys, tekstityksen luettavuus ja miellettävyys sekä tekstityksen viiveettömyys.

Nelosen aiempikaan tekoäly ei Marcus Wiklundin mukaan ollut täysin kelvoton.

– Tietyissä tilanteissa sekin tuotti ihan hyvää jälkeä.

Wiklund kertoo, että tekoäly pystyi muuntamaan tekstiksi hyvin esimerkiksi äänikirjan. Koskisen kaltaiset ohjelmat eivät juuri äänikirjaa muistuta, mutta esimerkiksi asiaohjelmissa puhe on Wiklundin mukaan varsin selkeää ja siten vanhallekin tekoälylle ymmärrettäviä.

Vanha tekoäly oli pinteessä esimerkiksi kääntäessään tilanteita, joissa ihmiset puhuvat vaillinaisia lauseita, lyhentävät sanoja tai puhuvat toistensa päälle.

– Keinoälyssä oli alkuvaiheessa haasteita, emme sitä ollenkaan kiellä. Nyt meillä on kuitenkin jo aika hyvä versio käsissä. Kehitystyö jatkuu ja pyrimme siihen, että se olisi pian täydellinen.

Wiklundin mukaan Nelonen ei itse kehitä tekoälyohjelmaa, vaan ostaa sen suomalaiselta yritykseltä.

– Pitkällä tähtäimellä näen, että tämä on oikea tapa. Tämä mahdollistaa paljon suuremman sisällön tuottamisen, kun tekstitys on automatisoitua. Voimme kasvattaa ohjelmien määrää ja tekoälyä voi hyödyntää suorissakin lähetyksissä.

Nelosen mielestä tekstityksen ei lähtökohtaisesti pitäisi kuulua yksityisten yhtiöiden vastuulle.

– Katsomme, että tämänkaltainen palvelu on osa julkista palvelua ja se tulisi myös rahoittaa tai jopa järjestää julkisin varoin, Marcus Wiklund sanoo.

Wiklund uskoo, että tulevaisuudessa tekstitystä ei tee enää ohjelman lähettäjä vaan vastaanotin. Tällöin tekstityksen saisi mihin tahansa ohjelmaan eikä vain lähettäjän valitsemiin.

Laki

Tekstitysvelvollisuus 75–100 prosenttia

Yleisradion, MTV3:n ja Nelosen on lain mukaan tarjottava kanavillaan riittävästi ohjelmia, joihin on saatavissa ääni- ja tekstityspalvelu. Velvoite koskee myös kanavien vastaavia ohjelmia tilausohjelmapalveluissa. Myös muiden audiovisuaalisten sisältöpalvelujen tarjoajien on edistettävä esteettömyyden toteutumista palveluissaan.

Äänipalvelu- ja tekstitysvelvollisuus koskee niin sanottuja yleisen edun ohjelmistoja sekä liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellään vahvistamissa useita eri yleisöryhmiä palvelevissa ohjelmistoja.

Tekstityspalvelu pitää tarjota ohjelman alkuperäiskielellä eli suomenkielisissä ohjelmissa suomeksi ja ruotsinkielisissä ruotsiksi.

Ylen on tekstitettävä yleisen edun ohjelmista 100 prosenttia, MTV:n ja Nelosen 75 prosenttia. Osuus lasketaan vuosittaisesta ohjelmatuntien määrästä. MTV ja Nelonen ovat Traficomin valvonnan mukaan ylittäneet minimimäärän.

Suorat lähetykset voidaan tekstittää uusintalähetykseen..

Vuoden 2021 alusta lähtien laissa on ollut myös velvoite tekstityksen laadusta. Tekstitys tulee toteuttaa riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi ja sen on edettävä ohjelmasisällön kanssa riittävän samanaikaisesti ilman viivettä lukuun ottamatta suoria lähetyksiä.

Kotimaisilla kielillä esitettävien ohjelmien tekstitys on tärkeää, jotta muun muassa kuulovammaiset voivat seurata ohjelmia.

Traficom valvoo, että palveluntarjoajat toteuttavat ääni- ja tekstityspalvelut lain ja asetusten mukaisesti ja raportoivat toimistaan palvelujen esteettömyyden toteuttamiseksi.

Lähde: Traficom

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut