”Kiinteistöbisneksen kvartaali on 25 vuotta” – Kokonaan remontoitu Ruuskasen talo perustettiin 130 vuotta sitten Tammerkosken pohjakiville

Merkkipäivä: Ruuskasen talo täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Uusrenessanssipalatsissa on tehty iso remontti, jossa on tasapainoiltu modernin talotekniikan ja talon hengen välillä.

”Minulle tämä talo kuvastaa vakautta ja tulevaisuuden uskoa.”

Lausuman kohde on Ruuskasen talo ja sanoja sen hallituksen puheenjohtaja Samuel Latvanen.

Hämeenkadulla Koskikadun Pellavatehtaankadun välisessä korttelissa sijaitseva kivirakenteinen uusrenessanssipalatsi täyttää tänä vuonna 130 vuotta.

Perspektiiviä antaa se, että kun Ruuskasen talo täyttää 130 vuotta, viettää sen hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi 30-vuotissyntymäpäiviään.

– Kiinteistöbisneksessä kvartaali on 25 vuotta, tähdentää Latvanen.

Vähitellen toimisto- ja liikekäyttöön muuttuneessa rakennuksessa on yhä vajaat parikymmentä asuinhuoneistoa.

Valtaosa Ruuskasen talon toimisto- ja liiketiloista on vuokrattu pitkäaikaisvuokralaisille, mutta talossa toimii myös toimistohotelli.

– Tämä on Tampereen paras paikka käydä kauppaa ja pitää toimistoa. Ratikka tulee käytännössä ovelle ja rautatieasemalle on viiden minuutin kävelymatka. Siksi vuokralaiset edustavat tamperelaista huippuosaamista, mainostaa Latvanen.

Latvasen perheyritys omistaa talossa neljä toimistokäytössä olevaa huoneistoa ja yhden liiketilan.

Siirtomaatavarakauppansa tukkuimperiumiksi ja pukutehtaaksi kasvattanut Kaarlo Ruuskanen antoi arkkitehti Lambert Pettersonille kuvan häämatkaltaan venetsialaisesta uusrenessanssipalatsista ja halusi samanlaisen Kyttälään. Sisätiloista hän jätti päätökset arkkitehdille. Talo valmistui vaiheittain vuosina 1892–1901.

– Talon tarina ja se, että rakennuttaja oli menestynyt kauppias, lisää sen Ruuskasen talon vetovoimaa.

Viime vuosina Ruuskasen talossa on katsottu tulevaisuuteen. Suurremontissa on uusittu käytännössä koko talotekniikka putkista sähköihin.

Samalla kun taloon on tuotu uutta tekniikkaa, on sen vanhoja yksityiskohtia, kuten rappukäytävien maalauksia entisöity. Latvasen mukaan remontti vanhassa arvotalossa on aina tasapainoilua.

– Remontissa on kunnioitettu vanhaa, mutta kuitenkin niin, että talo säilyy käyttökunnossa seuraavat 130 vuottakin.

Ajallista suhteellisuudentajua lisää se, että talon kivijalka on rakennettu Tammerkosken pohjasta nostetuista kivistä, kun koskea levennettiin ja syvennettiin 1800-luvun lopulla.

– Nämäkin kivet on haluttu jättää näkyviin talon kellariin, kertoo Latvanen.

Vaikka Ruuskasen talo edustaa Tampereen katukuvassa vakautta ja pitkäikäisyyttä, niin mikään materia ei ole ikuista.

Tunnetuimmat kuvat Ruuskasen talosta otettiin talvisodan pommitusten jälkeen, kun jäätynyt sammutusvesi muodosti mahtavia jääpuikkoja pahoja vaurioita kärsineen talon räystäille ja ikkuna-aukkoihin.

– Talvisodan vauriot tulivat vastaan vielä remontissakin. Osassa huoneistoista oli lyhyemmät patterit, kun taloa pommitetuista kohdista rakennettiin uudestaan. Myös eri aikakausien rakennusmateriaalit olivat erilaisia.

Talo on remonttien jälkeen nyt kunnossa, mutta valmiiksi 130-vuotias talokaan ei ole. Remontteja ja jalostettavaa riittää.

– Meillä on kellarissa noin 1000 neliön käyttämätön tila, johon saisi vaikkapa kaupan tai ravintolan, visioi hallituksen puheenjohtaja Latvanen.

Rakennus

Ruuskasen talo

kauppias K.P. Ruuskanen rakennutti 1892–1901

suunnittelija Lambert Petterson, tyyli uusrenessassi

vaurioitui talvisodan pommituksissa, Märta Blomstedt ja Matti Lampén suunnittelivat korjaustyöt, joissa Hämeenkadun puoleista vanhinta osaa korotettiin kerroksella

Pellavatehtaankadun puolelle valmistui vuonna 1942 funkistyylinen laajennusosa Ruuskasen pukutehdasta varten

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut