"Moni ei tule ajatelleeksi..." – Löytyykö kotoasi tämä kaikki? Näin jokaisen pitäisi varautua 72 tuntia kestävään poikkeustilanteeseen

Sota Ukrainassa on saanut suomalaiset hakemaan kiivaasti tietoa siitä, miten poikkeusoloihin pitäisi varautua. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek) viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen toivoo, että asia kiinnostaisi ympäri vuoden tavallisessa arjessakin.

– Häiriötilanne voi tulla eteen koska vaan. Se voi olla esimerkiksi pitkä sähkökatko tai vedenjakeluhäiriö. Kun korona iski noin kaksi vuotta sitten, varautuminen nousi silloin esille. Hamstraaminen on kuitenkin eri asia kuin varautuminen, sanoo Spekissä 72 tunnin varautumissuosituksesta vastaava Räsänen.

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

– Jos sähkön kantaverkko kaatuisi, sen korjaaminen veisi viranomaisten mukaan kolme vuorokautta eli sen 72 tuntia. Lisäksi monessa muussakin maassa on käytössä tämä kolmen vuorokauden varautuminen, Räsänen selvittää.

Hän sanoo, että luonnollisesti sähkökatkosta tulee ensin mieleen, että esimerkiksi valot, televisio ja jääkaappi eivät toimisi. Pitkä sähkökatko kuitenkin lamauttaisi yhteiskuntaa voimakkaasti.

– Kaupassakaan ei voisi asioida, koska maksujärjestelmät eivät toimisi. Bensaa ei voisi tankata eikä autoa ladata.

Spek on koonnut sivuilleen tietoa, mitä kodeissa tulisi aina olla 72 tunnin varautumissuositukseen mukaan. Siihen kuuluu päivittäin tarvittavia tarvikkeita kuten vettä ja ruokaa sekä erilaisia tarvikkeita.

Ihminen tarvitsee noin kaksi litraa puhdasta juomavettä päivässä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Yhteensä vettä kuluu yhdestä kahteen ämpärillistä henkilöä kohden vuorokaudessa.

– Tarvikelista kiinnostaa kaikkein eniten. Moni ei tule ajatelleeksi, että kotona tulisi aina olla esimerkiksi puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Sitä tarvitaan, jos vedenjakelu keskeytyy. Jos vettä ei tule, ei ämpäriä voi pestä eikä vedenjakelupisteeltä voi hakea vettä, Räsänen selvittää.

Pitkittyneen sähkökatkon varalle tarvitaan myös muun muassa taskulamppu, pattereilla toimiva radio ja ladattu varavirtalähde, jolla voi ladata kännykkää.

Lisäksi tarvitaan kotivara eli ruokaa koko perheelle 72 tunnin ajaksi. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto. Ne ovat tuotteita, joita käytetään arjessa tarpeen mukaan, ja tilalle hankitaan uutta.

– Jokaisessa kotitaloudessa kannattaa miettiä, mikä on mieluisaa syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Sitä tulee myös olla riittävästi.

Kotiin kannattaa varata hyvin säilyvää ruokaa. Myös sellaista, joka kestää huoneenlämmössä ja on kuivamuonana syötävissä sellaisenaan kuten murot.

Sähkökatkon aikana ruokaa voi talvella säilyttää esimerkiksi parvekkeella hyvin suojattuna. Jääkaapista käytetään ensin nopeimmin pilaantuvat tuotteet eikä jääkaappia tai pakastinta auota turhaan, jotta ne säilyvät kylminä mahdollisimman pitkään.

Kun uuni, liesi ja mikroaaltouuni eivät toimi, voi ruokaa tehdä retkikeittimellä tai ulkona grillissä.

Tarvikelista

Onhan kotonasi ainakin nämä

Puhtaita kannellisia astioita veden kuljettamista ja säilyttämistä varten.

Kotivarassa on helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa kuten esimerkiksi tuoreita hedelmiä ja kasviksia, leipää, näkkileipää, muroja, myslejä, kuivattuja hedelmiä, hilloja, huoneenlämmössä säilyvää maitoa/kasvijuomia, säilykkeitä ja välipalapatukoita.

Ruokaa lemmikkieläimille.

Paristoilla toimiva radio, taskulamppu ja paristoja.

Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten.

Tulitikut ja kynttilöitä.

Käteistä rahaa.

Välttämättömät lääkkeet.

Hygieniatarvikkeet.

Ensiaputarvikkeet.

Käsisammutin/sammutuspeite.

Ilmastonmuutokset tuomat-uhat Suomessa

Haavoittuvuudet kasvavat

Apulaisprofessori Antti Silvast Tanskan Teknillisestä Yliopistosta sanoo, että ilmastonmuutoksen edetessä on syytä varautua siihen, että haavoittuvuudet kasvavat yhteiskunnan eri infrastruktuureissa. Näistä merkittävimpiin kuuluu energianjakelu.

Hänen mukaansa pahimmat uhkaskenaariot liittyvät tilanteisiin, joissa monia tuhoisia tapahtumia sattuisi samaan aikaan eri puolella maata.

– Suurin osa sähkökatkoista Suomessa liittyy huonoon säähän, kuten koviin tuuliin, lumi- ja jääsateisiin sekä salamointiin, koska suurin osa sähköverkosta sijaitsee ulkona.

Silvast sanoo, että esimerkiksi tietoliikennettä ei ole ilman sähkönjakelua eikä sähkönjakelua ilman tietoliikennettä.

– Näin infrastruktuurien vikaantumisen vaikutus kulkee koko yhteiskunnan läpi aina jätevesihuollosta elintarvikehuoltoon, päiväkodeista kouluihin ja sairaaloista liikekeskuksiin, hän havainnollistaa.

Mahdollisia muita ilmastonmuutokset aiheuttamia uhkia ovat Silvastin mukaan merenpinnan nousu rannikkokaupungeissa ja metsäpalot, jotka voivat lähitulevaisuudessa muuttua entistä laajemmiksi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut