Ruuan hinnan nousu kiihtyi Suomessa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja kehitys jatkuu. Vuositasolla ruuan hinta nousee tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Kuluttajahintojen korotusten tarkkaa ajankohtaa on vaikea arvioida, sillä se voi vaihdella kaupparyhmittäin ja tuotteittain, todetaan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) maa- ja elintarviketalouden ennusteessa.
PTT:n tiedotteen mukaan nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja tuoteryhmien sisällä. Ruuan hinnannousu kiihtyy kuitenkin jo kevään aikana.
– Nousu on selvästi yleistä inflaatiokehitystä nopeampaa, ja nyt edessä voi olla suurin ruuan hinnan vuositason nousu Suomen EU-jäsenyyden aikana, sanoo tiedotteessa tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
– Nopeasti nousevat kustannukset aiheuttavat voimakasta nousupainetta tuottajahintoihin, jotka eivät ole kohonneet kustannusten mukana, toteaa tiedotteessa maatalousekonomisti Juuso Aalto-Setälä.
PTT:n ennusteen mukaan globaali ruokajärjestelmä on koetuksella Ukrainan sodan vuoksi. Kustannusten nousu jatkuu. Se koettelee sekä maataloutta että elintarviketeollisuutta.
Sodan vaikutukset ulottuvat useiden vuosien ajalle maailmanlaajuisesti. Tuotantopanosten, maataloustuotteiden ja ruuan saatavuus heikentyvät globaalisti, ja niiden hinnat nousevat jyrkästi. Suomessa maatalouden kustannuskriisi pitkittyy, ja riskinä on tuotantopanosten saatavuuden heikentyminen.
Tiedotteen mukaan ennuste perustuu oletukselle, että konflikti pitkittyy ja lännen ja Venäjän taloudelliset välit ovat poikki. Vaikka sota loppuisi nopeastikin, sillä on joka tapauksessa jo nyt pitkäaikaisia seurauksia globaaliin maatalous- ja elintarviketuotantoon ja kauppaan.
– Suomen maatalouden kannalta suurin epävarmuus ajoittuu tällä hetkellä vuoteen 2023. Riskinä on viljelijöiden maksuvalmiuden heikkeneminen, tuotannon vähentäminen tai lopettaminen maatiloilla, ja elintarvikeomavaraisuuden heikkeneminen. Monilla tiloilla ei ole talouspuskureita, jotka auttaisivat pahimman yli, sanoo tiedotteessa vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Suomessa on tiedotteen mukaan korkea omavaraisuus maatalouden perustuotteissa. Sen sijaan tuotantopanoksissa riippuvuus on suurta, erityisesti lannoiteraaka-aineissa, rehuissa, energiassa ja monissa kylvösiemenissä.
Jos kasvukauden sääolosuhteet ovat suotuisat, Suomen viljasadon määrän ennustetaan olevan tänä vuonna riittävä huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää, että lannoitteiden käyttöä optimoidaan ja taloudellisesti viljelykelpoisiksi arvioidut peltolohkot kylvetään.
Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta sodan pitkittyminen aiheuttaisi ensi vuonna epävarmuutta lannoitteiden saatavuudesta ja sadosta.