Nyt sähköistyvät Avantitkin – "Kehitetään akkujärjestelmää ja ensimmäiset prototyypit pärisevät jo"
2
Avant Tecnon perustaja Risto Käkelä kertoo, että alusta lähtien tarkoitus oli keskittyä pienkuormaajiin, joista yritys nykyään tunnetaan. Riina Haapala
Katso isompi kuvaEnsimmäinen Avant-malli oli nykyisiä huomattavasti pienempi. Riina Haapala
Naapurit: Uusi akkutehdas mahdollistaa pienkuormaajien sähköistymisen.
Riina Haapala
Ylöjärveläinen Avant laajentaa toimintaansa akkujen valmistamiseen. Vihreistä pienkuormaajistaan tunnetuksi tulleessa yrityksessä uskotaan, että täyssähkökoneet ovat tulevaisuudessa iso juttu. Tätä kehitystä varten on perustettu Avant Power Oy, joka työllistää nyt neljä ihmistä. Ensimmäiset akkukäyttöiset Avantit tehtiin nelisen vuotta sitten. Teknologiaa on kuitenkin kehitetty siitä.
– Kehitetään akkujärjestelmää ja ensimmäiset prototyypit pärisevät jo, kertoo Avant Tecnon perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Risto Käkelä.
Käkelä arvioi, että ensi vuoden alusta voitaisiin Avantin tehtaalta toimittaa koneita uusilla sähköakuilla, joiden käyttöaika on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Kaikkia Avantteja ei kuitenkaan ole tarkoitus ainakaan vielä sähköistää. Polttomoottorikäyttöiset koneet ovat sähköisiä halvempia.
– Mutta akkukoneen käyttö on halvempaa kuin polttomoottorikoneen, Käkelä toteaa.
– Yhä enemmän käy niin, että kun tehdään isoja rakennusprojekteja, niiden hiilijalanjälki lasketaan. Silloin käytetään akkukäyttöisiä koneita, joita voi ladata vaikka tuulisähköllä.
Avant on nyt noin kymmenen kertaa suurempi kuin Ylö-tehtaat oli parhaina päivinään.
Käkelä perusti Avantin vuonna 1991 laman kynnyksellä Ylö-tehtaiden ”raunioille”. Käkelä työskenteli Ylö-tehtailla tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Maatalouskoneita valmistavan yrityksen liikevaihdosta yli puolet tuli viennistä Neuvostoliittoon. Kun venäjänkauppa loppui kuin seinään, Ylö-tehtaat meni konkurssiin vuoden 1991 alkupuolella. Konkurssipesä myi osan tuotannosta Pohjanmaalle. Ylöjärvelle jäi kolme tuotetta.
– Tamrockille tehtiin alihankintana poravaunuja, traktoritehtaille nostolaitteiden lisävarusteita ja kolmas oli pienkuormaajat, joita oli yksi malli ehditty tehdä Ylö-tehtailla, Käkelä kertoo.
Sitten tuli lama, devalvaatio ja markan kellutus.
– Hikoilutti jo kämmenpohjia, että miten lamasta selvitään, Käkelä kertoo.
Siitä selvittiin viennillä. Vienti on keskeisessä roolissa Avantilla nykyäänkin. Venäjänkaupasta ei olla riippuvaisia, joten sotakaan ei ole siinä mielessä vaikuttanut.
– Meidän vienti Venäjälle ja Ukrainaan on vähän päälle kaksi prosenttia liikevaihdosta, mutta ongelma on se, miten inflaatio lähtee laukalle ja komponenttipula. Kontit ovat jumissa, kun Venäjän konteille ei tehdä mitään. Vähän samanlainen tilanne kuin silloin kun laiva jäi jumiin Suezin kanavaan.
Eniten Avantin koneita viedään Käkelän mukaan Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi suurimmat markkina-alueet ovat Suomi, Saksa, Belgia, Hollanti ja Englanti.
Maasta riippuen käyttäjäkunta on hieman erilaista. Jos Suomessa Avantin voi bongata yksittäisten ihmisten mökkipihoilta, Yhdysvalloissa iso asiakaskunta ovat puutarha-alan ammattilaiset.
– Kyllä sielläkin itselle ostetaan, mutta tämä mökkihomma on Suomi-Ruotsi ja Venäjälläkin isot pojat ostelivat. Pohjoismaissa halutaan tehdä itse.
Viikossa Ylöjärvellä tehdään 160 konetta. Vuosien varrella koneet ovat monipuolistuneet ja suurentuneet.
– Ensimmäiset olivat 11-hevosvoimaisia ja niitä myytiin maatiloille rehunjakoon. Nyt isoin on 57 hevosvoimaa ja sillä pääsee kolmeakymppiä.
Vaihtoehtojen määrä on laajentunut valtavasti. Koneita on kuutta perusmallia ja muutoksilla variaatioita on 60. Työlaitevalikoimassa on 200 laitetta.
– Tuoteluettelo on kuin juhlavuoden Valitut palat, Käkelä naurahtaa.
Käkelä kertoo, että Avantilla päätettiin tuotekehityksessä keskittyä kuormaajiin.
– Heti alusta ajateltiin, että muista luovutaan ja niin tehtiinkin seuraavan kymmenen vuoden aikana, Käkelä kertoo.
Ratkaisu oli kannattava.
– Avant on nyt noin kymmenen kertaa suurempi kuin Ylö-tehtaat oli parhaina päivinään.