Tampereen kaupungin omistamien metsien hoidon ja käytön periaatteet on päivitetty vuoteen 2030 saakka. Päivityksestä päätti asunto- ja kiinteistölautakunta.
Metsien hoidossa ja käytössä edistetään ja yhteensovitetaan virkistys-, maisema- ja luontoarvoja sekä metsien elinvoimaisuutta. Luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä ovat tärkeässä osassa uudessa toimintamallissa.
Lautakunta lisäsi päätökseen ponnen, jossa se haluaa raportointia tehdyistä metsien hoidon toimenpiteistä ja linjasi toimintamallin päivittämisen tarpeen arvioinnin vaalikausittain.
– Lautakunta haluaa pysyä ajan tasalla metsien hoidosta. Lisäksi toimintaympäristö ja lainsäädäntö muuttuvat jatkuvasti, joten on hyvä arvioida mallin päivittämisen tarvetta aina vaalikausittain, kertoo apulaispormestari Pekka Salmi (sd.).
Luonnon monimuotoisuutta metsissä vaalitaan ja lisätään entisestään. Esimerkiksi lahopuuston määrälle asetetaan tavoitteet lahopuuinventointien perusteella. Myös säästöpuustoa jätetään metsätyökohteille aiempaa enemmän. Luontotyyppien kuten lehtojen, soiden, paahdeympäristöjen ja perinnebiotooppien hoito- ja ennallistamistarpeista tehdään selvitys, jonka pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelmat.
Luontotyyppien hoidon suunnittelu käynnistyy tänä vuonna muun muassa lehtojen hoidon suunnittelulla. Myös ekologisen verkoston toimivuutta parannetaan aktiivisesti.
Virkistys- ja maisema-arvot ovat myös päivitetyssä toimintamallissa omina painopisteinään ohjaamassa metsien hoitoa ja käyttöä. Metsäluonnon vaihtelua ja monipuolisuutta lisätään suunnitelmallisella metsien hoidolla ja osa metsistä jää kehittymään luonnontilaan. Suojametsiä hoidetaan siten, että ne toimivat myös melu-, näkö- ja pölysuojana.
Luontoliikkumisen palveluita sekä viestintää niistä parannetaan, jotta metsien hyvinvointi- ja terveysvaikutukset hyödyttäisivät yhä useampia.
Tampereella metsät ovat iäkkäitä, ja kasvuvauhti ja hiilensidonta ovat hidastumassa. Hiilen sidontaa ja metsien hyvää kasvua ylläpidetään huolehtimalla puuston terveydestä. Myös joutomaiden metsityksillä kasvatetaan hiilinielua. Lahopuuta jätetään metsiin, sillä hiili varastoituu lahopuuhun. Metsän istutuksessa suositaan ilmastonmuutokseen sopeutuvia jaloja lehtipuita sekä kotimaisia lehtipuita.
Päätehakkuita metsissä tehdään vain poikkeustapauksissa kuten hyönteistuhojen torjunnassa, heikentyneiden kuusikoiden uudistamisessa ja luonnonhoidollisten kulotusten toteutuksessa. Päätehakkuissa metsästä korjataan kypsään ikään kasvanut puusto. Jatkuvan kasvatuksen käyttöä painotetaan myös talousmetsissä, joita on 15 prosenttia kaupungin metsäomaisuudesta.
Uuden toimintamallin toimenpiteeksi on lisätty PEFC- ja FSC- metsäsertifiointijärjestelmien soveltuvuuden arviointi. Arvioinnin perusteella asunto- ja kiinteistölautakunta päättää jatkotoimista. Tällä hetkellä kaupungin kaikki metsät kuuluvat PEFC-metsäsertifiointiin. Nykyäänkin kaupungin metsissä otetaan luontoarvot laajemmin huomioon kuin mitä laki tai metsäsertifiointi edellyttävät.
Metsäluokitus kertoo asukkaille, miten eri metsäluokan metsiä hoidetaan tai miksi ne ovat rajattu hoidon ulkopuolelle. Kaupungin metsät on jaettu seitsemään metsäluokkaan: ulkoilumetsiin, suojametsiin, retkeilymetsiin ja talousmetsiin, arvometsiin ja suojelualueisiin. Esimerkiksi lähimetsissä kunnoltaan heikentyneiden puustojen uudistukset tehdään pienialaisesti ja maisemaan sovittaen sekä suosimalla peitteistä metsänkasvatusta.
Toimintamallin painopisteenä ovat myös tieto, osallisuus ja digitalisaatio. Uusi karttapalvelu tarjoaa asukkaille tietoa kaupungin metsistä. Karttapalvelussa on metsiköiden metsäluokan kuvaus ja hoidon tavoitteet sekä tietoa metsiköiden piirteistä, luonnosta ja retkeily- ja kuntoreiteistä. Karttapalvelua kehitetään lisäämällä siihen tietoa metsätöistä. Myös opastettuja metsäpolkuja toteutetaan tulevina vuosina. Poluilla tuodaan esiin mm. lahopuun merkitystä. Lapsille on luvassa myös metsä- ja luonto-opetuksen kohde.
Karttapalvelu löytyy täältä: Kartta