Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Saako taloyhtiö kieltää nastakengät? – "Itse en kyllä näe taloyhtiötä ihan heti nostamassa vahingonkorvauskannetta tällaisessa asiassa..."

Asuminen: Nastakenkäkielto ei ole välttämättä tehokas keino, sanoo Kiinteistöliiton lakimies.

Voiko isännöitsijä kieltää rappukäytävässä nastakengillä kävelyn? Tätä ihmettelee Tampereen keskustan kerrostalossa asuva asukas. Talon oville ilmestyi helmikuussa laput, joissa isännöintiyhtiö kieltää nastakengillä kävelyn rappukäytävässä. Lapussa kerrotaan, että aulassa on tuoli, jolla kengät voi vaihtaa nastattomiin.

”Käytävien ja hissiaulojen matot ovat linoleumia ja ne voivat vahingoittua jopa niin pahasti nastojen tekemistä rei’istä, että matot joudutaan vaihtamaan”, lapussa kirjoitetaan.

Isännöintiyhtiön mukaan nastoilla kävelystä voi aiheutua korvausvastuu: ”Mikäli käytävän mattoihin osakkaiden huolimattomuudesta johtuen tulee vahinkoja, korjauskulut peritään osakkaalta”.

Kiinteistöliitto Pirkanmaan lakimies Johanna Räikkä sanoo, että nastakengillä kävelyn voi kieltää, mutta se ei välttämättä ole kovin tehokasta.

– Taloyhtiö tietysti omistaa rakennuksensa ja hallitsee yhteisiä tiloja, kuten rappukäytävää. Sitä kautta voisi ajatella, että nastakengillä liikkumisen kieltäminen olisi mahdollista, Räikkä sanoo.

Taloyhtiön intressi on pitää pinnat kunnossa, mutta nastakenkäkiellon valvominen on kokonaan toinen asia.

– Tällaisen kiellon noudattamisen valvominen on ihan mahdoton tehtävä taloyhtiössä. Miten kieltoa valvotaan, mitä kiellon noudattamatta jättämisestä voi seurata, voiko siitä seurata vahingonkorvausvastuu, Räikkä pohtii.

Vahingonkorvauslain mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen.

– Jos ajatellaan, että taloyhtiö olisi kieltänyt nastakengillä kävelyn ja joku silti kävelee ja lattia vaurioituu niin, että joudutaan joitakin toimia tekemään, niin varmaan voitaisiin ajatella, että tämä henkilö on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, Räikkä sanoo.

– Mutta silloin kai pitäisi olla varma siitä, kuka on kulkenut nastakengillä ja että kukaan muu ei ole kulkenut nastakengillä.

Etenkin vanhemmissa taloyhtiöissä asian arviointiin voisi vaikuttaa myös se, että lattia voi olla jo valmiiksi kulunut.

– Itse en kyllä näe taloyhtiötä ihan heti nostamassa vahingonkorvauskannetta tällaisessa asiassa, mutta kyllähän se periaatteessa mahdollista voisi olla, Räikkä sanoo.

Jos oletettu vahingonaiheuttaja ei vapaaehtoisesti suostu korvaamaan vahinkoa, vaatii korvauksen saaminen vahingonkorvauskanteen nostamista.

– Siihen liittyy käytännössä varmaankin aika paljon muttia näytön puolella. Itselläni ei ole tiedossa oikeustapausta tällaisesta tilanteesta.

Räikän mielestä taloyhtiön kannattaisikin kieltojen sijaan miettiä keinoja, miten nastakengillä kävely ilman suurempia vahinkoja rappukäytävässä voitaisiin mahdollistaa.

– Onko talvikuukausina esimerkiksi mahdollista tilata muutama käytävämatto enemmän, jotta mattoa olisi hieman laajemmalla alueella suojana, Räikkä ehdottaa.

Myös tiedottaminen on tärkeää: on hyvä kertoa, jos lattia vaurioituu helposti ja ohjeistaa, miten olisi hyvä toimia. Myöskään esimerkiksi penkin sijoittaminen ovelle kenkienvaihtoa varten ei ole yksiselitteinen ratkaisu.

– On hyvä huomioida, että rakennuksen uloskäyntiväyliä ei saisi tukkia eikä niillä saisi säilyttää mitään tavaroita. Penkin sijoittaminen vaatii siis riittävän tilan, minkä lisäksi penkin on oltava myös paloturvallinen.

Räikkä ymmärtää taloyhtiön halun pitää pinnat hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään, mutta myös asukkaiden näkökulman turvallisesta liikkumisesta.

– Tänäkin talvena on aika liukkaita kelejä ollut ja välttämättä kaikilla kenkien vaihtaminen alaovellakaan ei onnistu. Ei varmaan ole kuitenkaan tarkoitus, että jotkut eivät voi talvella liikkua ollenkaan pihalle.