Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikensi Suomen näkymiä sijoituskohteena, koska Suomi ei kuulu Natoon, sanoo toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Keskuskauppakamarista.
– Kun investoidaan maahan, ne ovat kymmenien vuosien sitoumuksia. Mitä vakaampi tilanne taloudellisen turvallisuuden ja politiikan kannalta on, sitä houkuttelevampi investointipaikka ja sitä pienemmät rahoituksen riskit ovat. On ihan selvää, että Naton jäsenenä Suomi nähtäisiin turvallisuuskentässä huomattavasti vakaammaksi ja turvallisemmaksi paikaksi kuin ilman Naton jäsenyyttä.
Romakkaniemi kertoo käsityksen perustuvan yksityisiin keskusteluun isojen yritysten kanssa. Hän tarkoittaa sijoituksilla suomalaisiin yrityksiin sijoittamista pörssissä, suomalaisten yritysten investointeihin Suomessa – ja ennen kaikkea kansainvälisten toimijoiden investoinneista tällä.
– Suhteellinen maariski on ikävä kyllä kasvanut valtavasti tämän viikon aikana. Edelleenkään ei puhuta isoista heilahduksista, mutta suhteellisesti muutos on suuri.
Romakkaniemen mukaan Suomen liittoutumattomuudesta on tullut kysymysmerkki vasta Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
– Aiemmin turvallisuusskenaariot ovat olleet erilaisia. Nyt tämä nousee pintaan Venäjän arvaamattoman käytöksen vuoksi.
Suomen houkuttelevuuden vähentyminen ei kuitenkaan ole akuutti ongelma, Romakkaniemi korostaa.
Samoilla linjoilla on Marimekon hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila, joka twiittasi asiasta tänään perjantaina.
– Yritysjohtajana ja pääomasijoittajana pieni kommentti: Kuka investoisi (tai muuttaisi) nyt Viroon, jollei se olisi Naton jäsen? Ei kukaan. Koen saman riskin Suomen kohdalla, vaikka asiaa ei pidä liioitella. Olisiko jäsenyysneuvotteluiden rakentava aika nyt, kun Venäjä on kiinni.
Suomen taloudellista vakautta ovat vuosien varrella koetelleet esimerkiksi pankkikriisi ja koronapandemia. Näihin verrattuna sodan uhka, vaikka pienikin, on Romakkaniemen mukaan suurempi ongelma.
– Sota on eksistentiaalinen uhka. Eksistentiaalinen uhka on sekin, onko Suomi vapaa demokraattinen markkinatalous myös tulevaisuudessa. Vaikka riskit olisivat pieniä niin jos ne ovat kohonneet jo laskettavissa oleviin lukemiin, se on hurja juttu.
Romakkaniemen mukaan jokainen sijoittaja tekee oman riskilaskelmansa.
– Kyllä tässä pitäisi erikoisesti maailmaa katsella, jos ei tämän viikon jälkeen olisi sitä mieltä, että turvallisuuspolitiikka ja sodan riski eivät olisi jo kartalla, kun tällaisia asioita arvioidaan.
Keskuskauppakamari julkaisi keskiviikkona tiedotteen, jossa kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Romakkaniemi huomauttaa, että Keskuskauppakamari kannatti aikoinaan myös EU-jäsenyyttä, joka on lisännyt Suomen vakautta ja houkuttelevuutta sijoittajien silmissä.
Sotilaalliseen hyökkäykseen on valtava kynnys, jos maa on Natossa, Romakkaniemi sanoo. Hän toteaa, että sotilaallisen liittoutumattomuuden vaikutus näkyy nyt Ukrainassa.
– Sinne eivät Nato eivätkä kukaan kumppanimaa mene auttamaan, kun ei ole tehty ajoissa tällaista sitoumusta. Apu on thoughts & prayers -tasolla.
Romakkaniemi toteaa kuitenkin, että Suomen turvallisuutta lisää EU-jäsenyys ja oma uskottava puolustus. Hänestä Nato-jäsenyys on Suomelle pienempi riski kuin sen ulkopuolelle jääminen, vaikka jäsenyys voikin tässä tilanteessa ärsyttää Venäjää.
