Lempäälä on pendelöintikunta, mutta tulevaisuudessa voi olla toisin – "Meille muuttaa hyvin koulutettua porukkaa, se on luonnollista, että pendelöintiä tapahtuu"

Lempäälä on pendelöintikunta. Näin voisi tiivistää, kun katsotaan Tampereen kaupunkiseudun työssäkäyntikatsauksen lukuja. Katsaus tarkastelee työssäkäyntiä kaupunkiseudulla vuosina 2011–2019.

Suurin osa Lempäälässä työskentelevistä (56,1%) asuu kunnan ulkopuolella. Lempääläläiset itse puolestaan työskentelevät eniten Tampereella. Niin sanottu riippuvuus muista kunnista on seudullinen ilmiö.

– Yhä suurempi osa kunnassa asuvista työllisistä käy jossain muussa kunnassa töissä ja samaan aikaan yhä suurempi osa kunnan työpaikoista täyttyy kunnan ulkopuolelta tulevista työntekijöistä. Liikkuvuus on lisääntynyt ja sitä kautta riippuvuus toisten kuntien työntekijöistä ja työpaikoista, kuvailee Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän paikkatietoasiantuntija Jussi Välimäki.

Lempäälän erikoisuus on, että ulospendelöinti on lisääntynyt, mutta sisäänpendelöinti vähentynyt.

– Lempäälän työpaikkoihin yhä suurempi osa tuleekin Lempäälästä eikä ulkopuolelta. Luulen, että taustalla on väestönkasvu, se on tosi kovaa, Välimäki sanoo.

– Voi olla tällainen tilanne, että aikaisemmin on pendelöity Lempäälään, mutta sitten onkin muutettu Lempäälään.

Tavoitteena on päästä parempaan työpaikkaomavaraisuuteen.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö kertoo, että Lempäälässä on panostettu erityisesti asumiseen ja sen houkuttelevuuteen.

– Meille muuttaa hyvin koulutettua porukkaa, se on luonnollista, että pendelöintiä tapahtuu. Ollaan myös asemanseutua kehitetty siitä näkökulmasta, että ihmiset käyvät Helsingissä ja Tampereella töissä, Rämö sanoo.

– Meidän väestöprofiili on sellainen, että enemmistönä on työikäiset ja heistä enemmistönä hyvin koulutettu perheellinen, jos puhutaan keskimääräisestä lempääläisen taustasta. Hän haluaa tilaa ja oman kodin piha-aluineen. Asukkaiden osaaminen on sellaista, mikä on kysyttyä muuallakin Suomessa kuin vain kunnan rajojen sisäpuolella.

Tarkastelujaksolla Lempäälässä onkin kasvanut niin väestö kuin työpaikat. Väestönkasvua on Lempäälässä ollut tällä aikavälillä kaupunkiseudun kunnista suhteellisesti eniten. Työpaikkakasvussa Lempäälä häviää kuitenkin Pirkkalalle, jossa kasvu on ollut valtakunnan tasollakin mitattuna poikkeuksellista. Pirkkalan työpaikkojen määrä on kasvanut 46 prosenttia, Lempäälän 14.

Lempäälän työpaikkakehityksessä korostuu erityisesti Marjamäen alue. Mitään yksittäistä paikkaa, johon työpaikkoja olisi erityisesti tullut, ei kuitenkaan ole.

– Aika tasaisesti Lempäälän keskustan ja Marjamäen välille tullut työpaikkamäärän lisääntyminen, Välimäki sanoo.

Työpaikkojen määrä on noussut erityisesti vuoden 2016 jälkeen. Kunnanjohtaja Rämö kertoo, että kasvu on suoraan kytköksissä yritysalueiden kehittymiseen.

– Ollaan saatu ne luovutettua eteenpäin. Olen siitä tosi tyytyväinen, Rämö sanoo.

Hän kertoo, että Lempäälällä oli edellisellä strategiakaudella kovat tavoitteet yritystonttien myynnissä.

– Näkyy tilastoissa, että tuossa kohtaa on alettu tehdä asioita eri lailla, Rämö sanoo.

Tällä hetkellä painopiste on kuntakeskuksessa.

– Asemanseudun kehittäminen on ollut kuntakeskuksessa tärkein juttu ja tänne parhaillaan kivijalkatoimitiloja rakennetaan, Rämö sanoo.

Lempäälään tullaan paljon töihin eteläiseltä Pirkanmaalta kuten Akaasta ja Valkeakoskelta. Lempäälässä osuus seudun ulkopuolelta tulevista työntekijöistä on kaikkein suurin.

Tilasto ei kuitenkaan ota kantaa siihen, kulkevatko ihmiset oikeasti kotikunnan ja työpaikkakunnan väliä.

– Puhtaasti tilastollinen tarkastelu eli missä ihmisellä on työpaikka ja missä kunnassa asuu. Ei ole kyse työmatkamääristä vaan potentiaalisista määristä. Osahan varmasti tekee etätyötä varsinkin nyt.

Tilasto kuvaa tilannetta ennen pandemiaa. Välimäen mukaan onkin mielenkiintoista nähdä, miten pandemia ja etätyön yleistyminen vaikuttavat pendelöintiin.

– Oma veikkaus on, että pendelöinti tulee tilastoissa ainakin lisääntymään, kun ihmiset saavat valita asuinpaikkansa vapaammin. Ei riipu niin paljon työssäkäyntikunnasta. Varmasti yleisesti Suomessa lisää pendelöintiä tilastossa ainakin. Eri asia on, liikkuvatko he oikeasti tätä väliä kuinka paljon.

Heidi Rämö uskoo, että Lempäälässä positiivinen kehitys on jatkunut. Hän harmittelee sitä, että tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2019. Rämö kuitenkin sanoo, että vuoden 2019 jälkeen Lempäälään on sijoittunut muun muassa DB Schenker, joka ottaa tulevana kesänä käyttöön uudet toimitilansa.

– Meille on tullut isoja toimijoita ja sitä kautta ajatus on, että työpaikkaomavaraisuus on kehittynyt positiivisesti, Rämö arvioi.

Pirkkalan lukuihin on vielä matkaa ja Rämön mukaan parhaillaan mietitään, miten ne voitaisiin saavuttaa.

– Tavoitteena on päästä parempaan työpaikkaomavaraisuuteen.