Suomessa vedettiin Ruokaviraston keräämien tietojen mukaan viime vuonna elintarvikkeita pois markkinoilta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nyt tapauksia oli 309. Takaisinvetojen määrä oli kasvussa kuudetta vuotta peräkkäin, kertoo Ruokavirasto tiedotteessaan.
Takaisinvetoja tehtiin viime vuonna 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Yleisin yksittäinen syy (23 prosenttia tapauksista) takaisinvetoon oli etyleenioksidi. Sen vuoksi tehtiin yhteensä 72 takaisinvetoa. Sen vuoksi myynnistä vedettiin muun muassa seesaminsiemeniä, lisäravinne, proteiinituote ja panineja.
Tiedotteen mukaan etyleenioksidia käytetään joissain EU:n ulkopuolisissa maissa mahdollisesti kasvinsuojeluaineena sekä esimerkiksi siementen ja muiden elintarviketeollisuuden kasvipohjaisten raaka-aineiden sterilointiin. Aineen arvellaan pitkään jatkuvassa käytössä lisäävän syöpäriskiä.
Useissa muissakin syyryhmissä takaisinvetoja tehtiin enemmän kuin aiemmin. Mikrobiologiset syyt kuten esimerkiksi salmonella, listeria ja homeet olivat toiseksi suurin ryhmä takaisinvetojen aiheuttajista. Ne aiheuttivat 49 takaisinvetoa.
Jo vuoden 2020 syksyllä alkanut EU:n laajuinen valvontahanke aiheutti takaisinvetoja myös viime vuonna. Siinä valvottiin bambukuitua tai muita hyväksymättömiä kasvikuituja sisältäviä elintarvikekontaktimateriaaleja.
Siinä kohteena olivat erityisesti bambua ja muuta kasvipohjaista materiaalia sisältävät mukit ja muut astiat, joiden koostumuksella ei ole hyväksyntää elintarvikekäyttöön.
Suomalaisia elintarvikkeita takaisinvedetyistä tuotteista oli noin 20 prosenttia. Takaisinvedoista tuote tai syy oli 54 prosentissa EU:n ulkopuolelta.
Eniten takaisinvetoja tehtiin tiedotteen mukaan elintarvikevirheiden vuoksi, joista Suomi sai tiedon eurooppalaisen, viranomaisten välisen elintarvikevaarahälytysjärjestelmän kautta. Toiseksi eniten takaisinvetoja aiheuttivat yritysten omavalvonnassaan löytämät poikkeamat.
Takaisinvetojen lisääntymisestä ei ole viraston mukaan syytä vetää suoraa sitä johtopäätöstä, että kuluttajien turvallisuus olisi vaarantunut samassa suhteessa. Kasvuun voi olla muitakin syitä kuten kuluttajien aktiivisuus ja elintarvikealan yritysten omavalvonnan kehittyminen.