Talous: Hervantalaisella Levytyö Särkisellä on 90 työntekijän konepaja reilun 200 kilometrin päässä Venäjän rajasta. Kaikkeen ei voi varautua, kun ei oikein tiedä, mihin varautua, pähkäilee toimitusjohtaja.
Uutisia Ukrainasta on tullut seurattua aamulla ja illalla... ja aika paljon päivänkin aikana.
Näin myöntää Hervannassa toimivan Levytyö Särkisen toimitusjohtaja Ville Ahonen.
Ahosen vetämä noin 14 miljoonan euron liikevaihdolla toimiva konepaja valmistaa ja kokoonpanee pääasiassa hitsattuja levyrakenteisia koneita ja niiden osia kaivos-, metsä-, jätteidenkäsittely- ja energiateollisuudelle
– Eipä olisi uskonut, että tällaisia asioita joutuu miettimään konepajan johdossa, pohtii vuosi sitten tehtävässään aloittanut toimitusjohtaja.
Syy poikkeukselliseen Ukraina-uutisten kulutukseen on yksinkertainen. Levytyö Särkisellä on tehdas Zaporizzjassa. Energiantuotannon ja raskaan teollisuuden keskittymänä tunnettu vajaan 800 000 asukkaan kaupunki sijaitsee reilun parinsadan kilometrin päässä Venäjän rajasta.
Levytyö Särkisen 100-prosenttisesti omistaman LLC Sarkinen -tytäryhtiön pyörittämässä tehtaassa noin 90 työntekijää tekee emoyhtiön käyttöön lähinnä hitsattuja levyrakenteisia koneenosia.
Eipä olisi uskonut, että tällaisia asioita joutuu miettimään konepajan johdossa.
– Olen tietenkin huolissani ennen kaikkea työntekijöiden mutta myös liiketoiminnan takia, myöntää toimitusjohtaja Ahonen.
Suomalaisia emoyhtiön työntekijöitä ei Ukrainassa tällä hetkellä ole. Suomalaisten käynnit ovat olleet lähinnä noin viikon mittaisia komennuksia kehitys- ja laadunvalvontatehtävissä. Ahonen itse vietti Ukrainassa syksyllä viikon.
– Siellä oli hyvä työnteon meininki. Pajalla tapahtui ja hitsauslanka paloi.
Levytyö Särkisellä on ollut tuotantoyksikkö Ukrainassa vuodesta 2010. Toimintaa on vuosien varrella laajennettu.
– Siellä on osaavaa ja edullista työvoimaa metallialalle. Työvoimakustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat. Lisäksi sieltä on lyhyempi matka Itä- ja Keski-Eurooppaan.
Ahosen mukaan tehtaan tuotannossa kasvanut hyökkäyksen uhka ei ole näkynyt millään tavalla. Myös keskustelut paikallisen johdon kanssa ovat paljastaneet, että tilanne otetaan jopa yllättävän rauhallisesti.
– Ilmeisesti Krimin valtauksen jälkeen jo vuosia jatkunut uhkaava tilanne on vain arkipäiväistynyt ihmisten mielessä. Tai sitten ei haluta uskoa pahimpaan.
Tampereella suunnitelmia on ollut pakko tehdä. Tosin tehtävissä on melko vähän. Ukrainan yksikössä tehdyn työn arvo on noin kuudenneksen koko konsernin liikevaihdosta.
– Ukrainan tehdas on meille merkittävä lisäkapasiteetti. Täällä Tampereella ei ole tiloja ja henkilöitä ottaa kaikkia töitä tänne. Tilauksien toimituksissa voi tulla ainakin viiveitä.
Työntekijöiden auttaminen on vielä hankalampaa. Ajatuksia ukrainalaisten työntekijöiden tuomisesta Suomeen vaikeuttaa se, ettei Ukraina ole EU-maa, jolloin työlupien saaminen on hankalampaa.
– Kaikkeen ei voi varautua, kun ei oikein tiedä, mihin varautua. Lähtökohtana on se, että jos sota syttyy, niin tuskin tuotantolaitoksia aletaan tuhota. Se ei ole kenenkään etu, pohtii Ahonen.
Ahosen mukaan tapahtumien kulku on ollut pitkään vaikeasti ennakoitavissa, vaikka miehellä on taustansa puolesta keskimääräistä selvästi paremmat edellytykset arvioida kriisin sotilaallista näkökulmaa. Automaatioteknologian diplomi-insinööri ja lentokoneinsinööri on suorittanut opistoupseerin tutkinnon Maanpuolustusopistossa ja työskennellyt 5 vuotta ilmavoimissa ja liki 18 vuotta puolustuskonserni Patriassa.
– Olen mielenkiinnolla lukenut sotilas- ja tiedustelupuolen kommentteja, jotka vaihtelevat suuresti. Toisten mielestä sota on väistämätön, toisten mielestä tämä on vaan miekkojen kalistelua.