Muitakin eroja kuin 6 ääntä – näin nuoret tamperelaiset aluevaltuutetut pihistäisivät ja panostaisivat sote-menoissa

Pirkanmaan aluevaltuuston nuorta kaartia edustavat Julia Sangervo (vihr. sit.) ja Joakim Vigelius (ps.) pääsivät läpi liki identtisillä äänimäärillä. Sangervo keräsi 1278 ääntä ja Vigelius 1272.

Millaisena he näkevät aluevaltuutettujen roolin? Tampereen kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan istuva Vigelius pelkää, että kaupunginvaltuustoon verrattuna aluevaltuuston liikkumavara päätöksissä jää pieneksi, sillä rahaa on vähän ja palvelut ovat pääosin lakisääteisistä.

– Välillä tuntuu kaupunginvaltuustossakin, että meistä tahdotaan pelkkiä kumileimasimina virkamiehille, Vigelius sanoo.

Sangervo pitää tärkeänä, että aluevaltuustolla on myös vaikutusvaltaa eikä se jäisi nimelliseksi hallintoportaaksi.

– Vaaleissa oli hienoa, että puolueilla oli yhteinen tahto saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kaikille. Toivoisin, että se näkyisi myös aluevaltuustossa.

Sangervo toivoo, että aluevaltuustot panostaisivat ennaltaehkäisyyn.

– Ennaltaehkäisy tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta se vaatii panostuksia ja resursointia nyt, Sangervo toteaa.

– Suuri osa sote-palveluiden kustannuksista saattaa tulla siitä, että ihminen ei saa sitä palvelua, mitä hän tarvitsee siinä hetkellä ja sen takia hän hakee toistuvasti apua samaan ongelmaan, Sangervo jatkaa.

– Olen itse maltillisesti maakuntaveron kannalla, koska käsittääkseni se lisäisi aluevaltuustolle enemmän päätäntävaltaa.

Vigelius taas on jyrkästi maakuntaveroa vastaan. Hän uskoo, että uusi vero lisäisi kokonaisveroastetta.

– Jos voitaisiin taata, että kokonaisveroaste ei nousisi, silloin tuskin vastustaisin maakuntaveroa, koska sehän lisäisi liikkumavaraa ja autonomiaa aluetasolle, Vigelius sanoo.

Tällaista takuuta on kuitenkin mahdoton kirjata mihinkään.

– Ennaltaehkäisy on myös hyvä pointti. Sillä voidaan säästää rahaa. Mutta samanaikaisesti olen erityisesti vihreiden ja vasemmistopuolueiden kanssa eri mieltä siitä, että ennaltaehkäiseminen nähdään ikään kuin ainoana ratkaisuna säästää kuluissa, Vigelius sanoo.

– Vasemmistolaisessa politiikassa pidetään lähes kaikkia menokohteita tasa-arvoisina, mistä johtuen niistä mistään ei voida säästää. Itse ajattelen, että meillä on valtiotasolla, kuntatasolla ja varmasti myös tulee olemaan aluetasollakin toissijaisia kulueriä, joista voitaisiin hyvin säästää.

Yhtenä tällaisena Vigelius näkee muun muassa maksuttomat kuukautis- ja ehkäisyvälineet. Sangervo taas näkee maksuttomat ehkäisyvälineet tärkeänä.

– Maksuttoman ehkäisyn hyöty ei ole mielipidekysymys. On saatu selvää tutkimusnäyttöä, että se vähentää sukupuolitautitartuntoja ja vahinkoraskauksia, Sangervo sanoo.

– En pidä ongelmana sitä, että koululainen voi ottaa terkkarilta kortsun tai pari mukaan, mutta se menee yli, että valtio kustantaisi ehkäisyvälineet jopa toimeentuleville 24-vuotiaille. Tukihan pitäisi kohdentaa vain niille, jotka aidosti ovat tuen tarpeessa, Joakim Vigelius sanoo.

Tämä tehtäisiin Vigeliuksen mielestä toimeentulotuen avulla.

– Toimeentulotukea saavat ovat pieni ryhmä. On paljon muitakin, joilla on heikko taloudellinen tilanne, Sangervo huomauttaa.

Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että yksi tällainen ryhmä ovat opiskelijat.

– On kohtuutonta, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joka joutuu maksamaan pakollisen terveydenhuoltomaksun ilman takeita, että saa hoitoa, Sangervo sanoo.