Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

”Politiikkaan sitoutuneet olivat liikkeellä, liikkuvat taas eivät” – Politiikan asiantuntija: Vaalituloksen merkittävin selitys on luvuissa 4 ja 7

Näkökulma: Äänestysprosentti on hyvä selitys moneen aluevaalien suureen kysymykseen, analysoi vaaliasiantuntija.

Vaalien jälkeen on viisastuttu nukkumalla pari yötä. Pertti, oletko nukkunut yösi levollisesti?

– Pyöriskelyksi on mennyt. Äänestysprosentti on näiden vaalien huutomerkki. Kun jäädään alle 50 prosentin, on syytä olla huolissaan. Vaaleja on syytä yhdistää, kehittää nettiäänestystä ja äänestyspakkoa olen ajanut jo pidemmän aikaa. Äänestämisen pitäisi olla kansalaisvelvollisuus.

Vaalituloksessa on kolme lähes yhtä korkeaa noin 20 prosentin tolppaa kokoomuksella, demareilla ja keskustalla. Onko suomalaisessa politiikassa koettu yllätyspaluu viime vuosituhannelle?

– Ei ole. Tämä on ohimenevä ilmiö. Taustalla on ennen kaikkea äänestysprosentti. Politiikkaan sitoutuneet olivat liikkeellä, liikkuvat taas eivät. Äänestysprosentti oli 47. Jos se olisi ollut 74, tulos olisi ollut aivan erilainen. Lisäksi pitää muistaa se, että helsinkiläiset eivät äänestäneet.

Hallituksen pääpuolueille tulos oli vähintäänkin torjuntavoitto. Mikä merkitys tällä on Marinin hallituksen lopputaipaleeseen?

– Pääministeripuolueen näinkin hyvä menestys vaaleissa on jännä ilmiö. Keskustaa tämä todennäköisesti rauhoittaa, mutta vihreät on hallituksen uusi kipuilija. Yliopisto-opettajan silmin Iiris Suomela vaikutti vaalitenteissä kirjalliseen kuulusteluun tulevalta opiskelijalta, joka on kyllä lukenut kirjat hyvin, mutta ei ole sisäistänyt ja ymmärtänyt lukemaansa.

Äänestysprosentti oli 47. Jos se olisi ollut 74, tulos olisi ollut aivan erilainen.

Eli vihreillä ja perussuomalaisilla on edessään itsetutkiskelun paikka?

– Kyllä, mutta pitää muistaa, että nämä vaalit eivät olleet kummankaan kotikenttää, kun ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa oli hankalaa kytkeä soteen ja saada äänestäjiä liikkeelle. Eduskuntavaalit käydään taas uusista asetelmista.

Pirkanmaalla kokoomus otti lopulta lähes 4 prosenttiyksikön voiton. Mistä tämä kertoo?

– Osittain siitä, että demarit antoivat tasoitusta, kun istuvista kansanedustajista vain Ilmari Nurminen oli ehdolla. Mielestäni tämä päätös oli ryhdikäs. Valtaa pitää jakaa. Sanna Marinin jääminen ehdokaslistan ulkopuolelle saattoi selittää osaltaan myös vasemmistoliiton hyvää tulosta.

Ex-pormestari Lauri Lyly (sd.) nousi Pirkanmaan ääniharavaksi. Mikä merkitys tällä on hänen poliittiselle tulevaisuudelleen?

– Tämä oli hänen eduskuntavaalikampanjansa avaus. Olisin yllättynyt, jos hän ei olisi ehdolla vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.