Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tamperelaisen vaalikoneesta: Maakuntaverolla yhä vahva kannatus vihreissä ja vasemmistossa – " Maakuntavero tarvitaan, jotta valta ei karkaa alueiden asukkailta ja heidän valitsemiltaan edustajilta"

Politiikka: Vihreät ja osa vasemmistoa kannattaa edelleen hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Kannattajat korostavat alueellista päätäntävaltaa, vastustajat pelkäävät verotuksen kiristymistä.

Aluevaalien alla uudelleen keskusteluun nousseella hyvinvointialueiden omalla verotusoikeudella on yhä vahvaa kannatusta ennen kaikkea vihreiden ja vasemmistopuolueiden riveissä.

Tämä selviää aluevaaliehdokkaiden Tamperelaisen vaalikoneeseen jättämillä vastauksilla.

Niin sanottua maakuntaveroa kannatti 40 prosenttia Pirkanmaan aluevaaliehdokkaista. Kaikista ehdokkaista vastustajia oli kuitenkin suurempi osuus eli 49 prosenttia.

Selvästi innokkaimpia hyvinvointialueiden verotusoikeuden puolustajia olivat vihreät. Perustelut haettiin siitä, että laadukkaiden palvelujen tarjoaminen ei ole ilman sitä mahdollista ja hyvinvointialueen verotusoikeudella alueellinen päätäntävalta tehostuu.

–  Verotusoikeus on tärkeä osa sote-uudistusta, sillä sen kautta hyvinvointialueille tulee selkeät kannusteet laadukkaiden, oikea-aikaisten ja vaikuttavien sote-palveluiden järjestämiseen. Omat verotulot mahdollistavat myös investoinnit valtionrahoitusta paremmin, linjaa tamperelainen vs. puheenjohtaja Iiris Suomela (vihr.)

– Verotus ei ole itseisarvo, mutta se on olennainen keino vaikuttaa palveluiden rakentumiseen. Maakuntaveron ei tarvitse tarkoittaa kokonaisveroasteen kasvamista, lisää Perttu Jussila (vihr.)

Myös vasemmistoliitosta lähes yhdeksän kymmenestä kannatti hyvinvointialueiden omaa verotusoikeutta. Päinvastaista mieltä olevat kierrättäisivät veroeurot yhä valtion kautta.

– Hyvinvointialueiden maakuntavero tarvitaan, jotta valta ei karkaa alueiden asukkailta ja heidän valitsemiltaan edustajilta, toteaa Jouni Siren (vas.).

Demariehdokkaiden rivit maakuntavero jakoi jo selvemmin. Enemmistö kannatti, mutta kolmannes odottaisi tarkempia selvityksiä.

– Hyvinvointialueiden palvelutarpeet nousevat ikääntymisen ja esimerkiksi hajanaisten ICT-järjestelmien yhdistämisen myötä tulevina vuosina, linjaa Johanna Loukaskorpi (sd.)

– On aloitettava valtion rahoituksen kautta ja sen jälkeen on katsottava tarvitaanko ns. maakuntaveroa. Toimivaa ratkaisua maakuntaveroon ei ole vielä löytynyt, toteaa puoliväliin rastinsa laittanut Lauri Lyly (sd.).

Aktiivisimmin vuosien varrella uutta väliportaan hallintoa kannattaneesta keskustasta vain joka kolmas kannattaa maakuntaveroa.

– Periaatteessa kannatan sitä, että verot kerätään siellä, missä ne käytetäänkin. Kokonaisveroaste ei saa kuitenkaan nousta, perustelee Hanna Holma (kesk.).

Kristillisdemokraateissa ja liike nytissä kannatus on vähissä. Perussuomalaisista ymmärtäjät olivat vielä harvemmassa.

– Alueilla olisi liian suuri paine kiristää verotusta kulujensa kattamiseksi, mutta valtion ja kuntien verotus tuskin laskisi samassa suhteessa, toteaa Joakim Vigelius (ps.).

Maakuntaveron mainonnassaan vaalien alla puheenaiheeksi nostaneen kokoomuksen ehdokkaista yksikään ei alueiden verotusoikeutta kannattanut. Kokoomusehdokkaiden mukaan uusi verottaja johtaisi väistämättä kulukurin höltymiseen ja kokonaisveroasteen nousuun.

– Maakuntavero olisi rahansiirto palkansaajilta vasemmiston holtittomalle tuhlaukselle. Ahkerien kansalaisten taskuille menemisen sijaan täytyy tehostaa ja järkeistää hyvinvointialueiden omaa toimintaa, Jocka Träskbäck (kok.) perustelee.

– Olin eduskunnassa toimiessani mukana maakuntaveroa selvittäneessä komiteassa ja päädyimme asiantuntija-arvioiden pohjalta kielteiseen kantaan emmekä puoltaneet uutta verotuksen tasoa Suomeen, sanoo Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Maaliskuussa 2021 lausuntonsa jättänyt parlamentaarinen maakuntaverokomitea ei kannattanut veron käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. Sen mukaan maakuntaveron käyttöönottoa tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos tehtäväkenttää mahdollisesti olennaisesti laajennetaan. Hallitus on aiemmin kaavaillut veron käyttöönottoa vuonna 2026.