Ravintolat: #nytriittää-ravintolakapina jatkuu Pirkanmaallakin. Yrittäjät haluavat nostaa keskusteluun kohtuuttomat toimintaolosuhteet.
Periscopen ravintoloitsija Arto Rastas sai tarpeekseen koronarajoituksista ja lähti toteuttamaan Tampereellakin #nytriittää -kampanjaa. Kampanjalla halutaan, että ravintoloiden elämä palaa normaaliksi mahdollisimman pian. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että aukioloajat ja palvelutaso olisivat samaa tasoa kuin ennen koronaakin. Kampanjaan on lähtenyt mukaan ainakin parikymmentä tamperelaista ravintolaa.
Osallistujat ovat turhautuneita myös päätöksenteon ripeyden – ja toisaalta ripeyden puutteen väliseen kontrastiin. Asioita tunnutaan hoitavan niin kiireellä kuin täysin ilman kiirettäkin.
– Säädökset tulevat voimaan heti, korvaukset neljän kuukauden päästä. Rajoitukset astuvat voimaan niin vauhdilla, että siinä ajassa ei ehditä edes lomauttaa ihmisiä, sanoo ravintola Artturin pomomies Jari Salakari.
– Jouluaatonaattona tuli ilmoitus, että rajoitukset muuttuvat taas neljän päivän päästä radikaalisti. On tullut sellainen olo, että konsepti muuttuu joka kuukausi, ja se on aivan järkyttävää. Koronatukia on saatu, mutta ansionmenetyksiin suhteutettuna summat ovat olleet naurettavan pieniä, jatkaa Rastas.
Pirkanmaan Osuuskaupan ravintoloista vastaava toimialajohtaja Mikko Hautasaari ymmärtää alalla työskentelevien huolen ja täten myös #nytriittää -kampanjan. Kyse ei ole ainoastaan työntekijöiden omista ansioista, vaan myös koko alan tulevaisuudesta yleensä.
– Olen seurannut rajoituksia ja niiden vaikutuksia laajasti, en pelkästään omien yksiköidemme näkökulmasta. Ensimmäinen kysymys on se, ovatko rajoitukset varmasti tarkoituksenmukaisia? Ruokaravintoloissa on tehty varmasti paras mahdollinen sen eteen, että etäisyydet pitävät ja olosuhteet ovat muutenkin mahdollisimman koronaturvallisia. En ole löytänyt tutkimustuloksia siitä, että ruokaravintolat ovat nostaneet koronan levinneisyyttä Suomessa.
– Seuraava kysymys on sitten se, että ovatko rajoitukset nyt aivan varmasti menossa oikeaan suuntaan, vai pitäisikö yhteiskunnan vaan oppia elämään pandemian kanssa?
Hautasaari on huolissaan myös alan tulevaisuudesta.
– Jossain vaiheessa pandemia-aika toki loppuu. Onko alalla siinä vaiheessa enää työntekijöitä? Nyt on jo todellisuutta se, että hyvin moni on vaihtanut alaa kokonaan koska ei enää jaksa epävarmaa tilannetta, hän sanoo.
Artturin Jari Salakari naurahtaa kuivasti, kun häneltä kysyy miten toimintaa on pystytty jatkamaan.
– Kiinteistössä oli keväällä tulipalo, josta saatiin korvauksia vakuutuksesta. Ilman sitä toiminnan jatkaminen olisi saattanut olla suhteellisen haasteellista.