Kun tamperelaisia liukastuu, se voi tuntua myös kaupungin pussissa – "Kukaan ei vahingollaan pysty hyötymään"

Talvi: Tampere korvaa liukastumisia noin 20 000–30 000 eurolla vuodessa. Korvauksia saa vain pieni osa hakijoista, vaikka todistustaakka on kaupungilla.

Tampereen kaupunki saa vuosittain noin 50 katualueilla tapahtuneesta liukastumisesta johtuvaa korvausvaatimusta. Tämä on vajaa kolmasosa kaikista vahingonkorvaushakemuksista. Viime vuonna korvaushakemuksia tuli kaupungille 186. Noin puolet tästä oli ajoneuvoille sattuneita vahinkoja, jotka johtuivat esimerkiksi kuoppaan ajamisesta. Määrät ovat pysyneet melko samoin vuodesta toiseen.

Kaduilla ja puistoalueilla tapahtuneiden vahinkojen korvaushakemukset kuuluvat kaupungilla rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväisen vastuulle.

– Vahinkoja varmasti sattuu kaupungin alueella ja tonteilla ja sekä yksityisten pihoilla hyvinkin paljon, mutta kaupungille korvausasiana tulee vain pieni osa, Tietäväinen arvioi.

Näistäkin korvaushakemuksista suurin osa Tietäväisen mukaan hylätään. Liukastumisen vahingonkorvausasioissa pätee usein käänteinen todistustaakka. Kaupunki joutuu osoittamaan, että on hoitanut alueen talvikunnossapidon eikä ole laiminlyönyt tehtäviään.

– Vahinkoja korvataan silloin, kun kaupunki on laiminlyönyt kunnossapitotehtävän. Liukastuminen tai kompastuminen ei automaattisesti johda korvauksiin.

Jos kaupunki pystyy osoittamaan, että esimerkiksi katu on hiekoitettu aamulla ja joku liukastuu päivällä, se johtaa yleensä korvaushakemuksen hylkäämiseen.

– Sitä ei kiistetä, etteikö vahinkoa olisi sattunut, mutta korvausvastuu ratkeaa tällä, Tietäväinen sanoo.

Vuositasolla Tampere maksaa katu- ja puistoalueiden vahingonkorvauksia noin 100 000 eurolla.

– Arvioisin, että 20 000–30 000 on liukastumisiin liittyvä korvaussumma, Tietäväinen arvioi.

Liukastumisista haetut vahingonkorvaussummat vaihtelevat yleensä 100 ja 5000 euron välillä. Tietäväinen arvioi, että keskimäärin korvauksia maksetaan 500 eurolla.

– Harvemmin on useamman tuhannen euron korvattavia henkilövahinkoja. Tyypillisesti, kun vahinko on sattunut, käydään Acutassa ja saadaan hoitoa. Jos joudutaan kipsaamaan, kertyy kustannuksia helposti useita satoja tai tuhannenkin euroa.

Jos vahingosta seuraa kipua tai särkyä, korvauksissa noudatetaan vahinkolautakunnan ohjeistusta. Mielipahasta ei kuitenkaan korvauksia saa.

– Suomalaisessa vahingonkorvauslainsäädännössä on niin sanottu hyötymiskielto. Meidän oikeuskäytännössä ei ole sellaista, mitä vaikkapa Yhdysvalloissa on, että haetaan harmista vaikka puolta miljoonaa. Kukaan ei vahingollaan pysty hyötymään, vaan se on välitön, suora kustannus ja aika niukka kustannus, mitä korvataan, Tietäväinen sanoo.

Liukastumiset

Missä vahinkoja eniten sattuu?

Määrällisesti eniten liukastumisia sattuu Tampereen keskustassa eli siellä missä on eniten liikkujia. Keskustan alueella kuitenkin myös kunnossapitoluokitus on korkein. Liukastumisia sattuu kuitenkin joka puolella kaupunkia.

– Kunnossapitoluokitukseltaan matalat puistokäytävät ovat riskipaikka, sanoo rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen.

Vaaranpaikkoja ovat Tietäväisen mukaan myös suojatiet.

– Vaikka hiekoitussepeliä on levitetty, liikenne nakkaa sen helposti sivuun ajouran kohdalta.

Vilkkaasti liikennöidyllä kadulla autojen renkaat helposti kiillottavat suojatien pinnan.

– Se voi olla poikkeuksellisen liukas, Tietäväinen sanoo.

Erityisen pahoja paikkoja ovat epävirallisesti muodostuneet polut, joiden kunnossapito ei ole kenenkään vastuulla.

– Jos jalkakäytävällä tai tuolla keskustassa kulkee, voi normaalioloissa odottaa, että paikat ovat kunnossa. Riskit piilevät poluilla ja raiteilla. Ja tietenkin silloin kun on niin sanottu ”pääkallokeli”.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut