Ilmiö: Tamperelaisuus ja Tampereen henki ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana, sanoo Timo Aro.
Tampere paistattelee vuodesta toiseen halutuimpana asuinpaikkana ja erilaisten imagotutkimusten kärjessä. Miksi?
Aluetutkija Timo Aron mukaan on kolme niin sanottua supermittaria, joiden perusteella pystyy tekemään päätelmiä kaupunkien nykytilanteesta ja myös tulevasta kehityksestä. Mittarit ovat väestönkehitys, työpaikka- ja työllisyyskehitys sekä yritysten määrän kehitys ja kasvu.
– Ja jos päälle on heitettävissä riittävästi korkeakoulujen aloituspaikkoja ja toisaalta hyvä sijainti ja saavutettavuus, silloin yhtälö on aika hyvä. Tampereella on nuo kaikki aika hyvässä kuosissa, Aro summaa.
Tampereen vetovoima ei ole mikään uusi ilmiö. Aro muistuttaa, että Suomen teollistumisesta lähtien Tampere on ollut paikka, jonne on tultu niin lähialueilta kuin muualtakin Suomesta. Osansa vetovoimaan ovat tuoneet sittemmin esimerkiksi Tampereen korkeakoulut. Ison merkityksen tekee myös sijainti: Tampere on helposti saavutettava sisämaakaupunki, jonne on hyvät liikenneyhteydet.
Houkuttelevuus liittyy myös ilmapiiriin.
– Tampere on koettu läpi vuosikymmenten paikkana, jonne on helppo tulla, jäädä, kotiutua ja viihtyä eli kynnys tulla on aika matala, mutta kynnys lähteä pois on aika korkea, mikä edesauttaa kasvua, Aro sanoo.
Tampereella on poikkeuksellisen vahva positiivinen mainekuva ulkopuolisten näkökulmasta.
Ilmapiirin lisäksi oma merkityksensä on maineella. Kaupungin maineella on Aron mukaan valtava merkitys, kun ihmiset valitsevat asuinpaikkaa ja yritykset harkitsevat sijaintiympäristöä.
– Tampereella on poikkeuksellisen vahva positiivinen mainekuva ulkopuolisten näkökulmasta, mutta myös alueen omien asukkaiden ja toimijoiden näkökulmasta.
Aro arvioi, että tamperelaisuus ja Tampereen henki ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana. Tampere on ollut tavallaan sulatusuuni, johon ihmiset eri puolelta maata ovat tulleet ja tuoneet oman vaikutuksensa paikalliseen ilmapiiriin.
– Kun kasvu on jatkunut niin pitkään, se vahvistaa itse itseään. Tampere on onnistunut siinä hirveän hyvin. Ilmapiiri ja tietynlainen helppous ja mukavuus olla ja tulla Tampereelle on onnistuttu säilyttämään kovan kasvunkin aikana, Aro sanoo.
Tampere on Aron mukaan ollut rohkea ja tehnyt merkittäviä ja ennakkoluulottomia päätöksiä, jotka liittyvät kaupungin kehittämiseen, kaupunkirakentamiseen, asumiseen ja liikenteeseen, joista viimeisimpänä Tampereen raitiotie.
– Ratikan merkitys on jatkossa varmaan vieläkin suurempi, kun se ehkä tulevaisuudessa kytkee myös kehyskunnat entistä tiiviimmäksi osaksi Tampereen kasvukehää.
Kyse ei olekaan vain Tampereesta.
– Tampereen vetovoima ja kasvukehä näkyvät siinä, että koko Tampereen kaupunkiseutu on päässyt todella hyvälle kehitysuralle ja Tampereen välittömällä vaikutusalueella on vetovoimaisia kasvukuntia.
Tampereen tulevaisuus näyttää Aron mukaan lukujen valossa varsin hyvältä. Kun positiivinen kehä on kerran lähtenyt liikkeelle, se yleensä jatkuu. Haasteitakin kuitenkin on näkyvissä. Tähän saakka Tampereen kasvu on perustunut pitkälti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen.
– Jatkossa maan sisäisen muuttoliikkeen merkitys tulee vähenemään sitä kautta, että potentiaalisia nuoria muuttajia on paljon vähemmän lähtöalueilla. Painopiste pitäisi siirtyä vielä enemmän kansainvälisyyteen, Aro sanoo.
Hänen mukaansa Tampereen pitäisi onnistua houkuttelemaan työntekijöitä ja tutkinto-opiskelijoita ulkomailta, mutta myös pitämään heidät esimerkiksi valmistumisen jälkeen.
– Toinen haaste on Tampereen työllisyyskehitys. Jos tarkastellaan aluetalouteen liittyviä tunnuslukuja sekä kasvun että työllisyyden näkökulmasta, Tampere ei ole ihan niin vahvassa vedossa kuin Helsingin seutu tai osittain jopa Oulun seutu. Tampereella on aika paljon enemmän ollut perinteisesti työttömyyttä, Aro sanoo.
Myös kasvun hallinta on Aron mukaan iso kysymys.
– Miten pidetään kasvu kestävänä, että se olisi tasaista eikä tulisi voimakkaita kasvupiikkejä, jotka aiheuttavat palveluihin, investointeihin ja turvattomuuteen liittyviä haasteita.