Näkökulma: Pihlajalinnan uusi aluejohtaja ei usko, että yksityiset terveysyritykset katoavat sote-uudistuksen myötä.
En ole koskaan osannut nähdä vastakkainasettelua yksityisen ja julkisen välillä, sanoo Pihlajalinnan Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tuore aluejohtaja Niina Ruopsa.
Ruopsa on työskennellyt aiemmin muun muassa Taysissa ja Terveystalossa.
– Kummalla puolella tahansa on tehnyt töitä, aina on potilaita hoidettu ja potilaat ovat kuitenkin keskiössä ja tärkeimmät, Ruopsa sanoo.
Ruopsa ei usko, että sote-uudistuksen myötä yksityiset yritykset katoaisivat.
– Näen, että yhteistyö jatkuu ja tarvetta on molemmille. Onhan meillä nytkin kuntasopimuksia ja palvelusopimuksia ja uskon, että niitä tarvitaan jatkossakin.
– Esimerkiksi meillä on vaativa tehohoito, jota ilman muuta hoidetaan julkisen puolen kautta. Sitten julkisella puolella ovat tietyt haasteet, jotka tulevat sitä kautta, että on huolehdittava esimerkiksi tehohoitopotilaista ja isoista alueista. Ja jos miettii vaikka tietojärjestelmiä, koko alueella on käytössä useita potilastietojärjestelmiä ja niiden integroiminen on haastavaa.
Näen, mitkä ovat hyödyt yksityisen puolen käyttämisessä.
Erityisen huolissaan Ruopsa on julkisen puolen järjestelmien integraatiosta.
– Toivon, että se ei ole liian iso pala, jotta se ei ala halvaannuttaa ja hidastuttaa pitkiksi ajoiksi tilannetta. Kun puhutaan esimerkiksi sairaalamaailmasta, ict-hankkeissa on pieni määrä ihmisiä, jotka ne hallitsevat. Kun he joutuvat keskittymään soten tuomiin uudistuksiin, se on pois arjen työstä.
Voisi ajatella, että julkisen puolen toimimattomuus saisi ihmisiä hakeutumaan yksityiselle ja toisi sitä kautta rahaa yritykselle. Ruopsa kuitenkin sanoo, ettei asia ole niin yksinkertainen.
– Ei ole kenenkään etu, jos potilaiden hoitoon pääsy hankaloituu.
Ruopsa toivoo, että sote-uudistuksen myötä potilaiden hoito paranee ja helpottuu. Hän toivoo myös, ettei asuinpaikka olisi niin ratkaisevassa roolissa siinä, miten hoitoa saa.
– Itse olen pohjoisesta kotoisin ja nähnyt sen eron. Toivon, että mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon säilyy jatkossa paremmin kuin tällä hetkellä, Kemijärveltä kotoisin oleva Ruopsa sanoo.
Myös korona tuo omat haasteensa, kun julkisella puolella on jouduttu siirtämään kiireetöntä hoitoa ja kiireettömiä leikkauksia.
– Jos esimerkiksi kiireettömiä leikkauksia ei pystytä julkisella hoitamaan, pystymme tarjoamaan apua. Osa kunnista on ohjannutkin meille potilaita palvelusetelitoimintojen kautta.
Ruopsa muistuttaa, että Pihlajalinnankin yhteistyö kuntien kanssa perustuu siihen, että se säästää kuntien rahaa.
– Eihän yksikään kunta ostaisi mitään, jos tuottaisimme sen kalliimmalla kuin kunta itse.
Se, millä pienempiin kustannuksiin päästään, on ketteryys: yksityisen ei tarvitse tuottaa kuin niitä palveluita, joita tarvitaan.
– Itse molemmissa paikoissa toimineena näen, mitkä ovat hyödyt yksityisen puolen käyttämisessä. Ei kukaan meiltä mitään ostaisi, jos oltaisiin kalliimpia tai tehtäisiin huonolla laadulla hitaasti.