Nyt puhuvat kritisoidun Koronavilkun kehittäjät: "Vilkkua ei kannata vielä kuopata" – "Koronavilkku ei ole ollut hopealuoti eikä ole ollut tarkoituskaan"

Korona: Kehittäjä puolustaa kritiikkiä saanutta sovellusta. Hänen mukaansa Koronavilkku on toiminut hyvin.

Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä muistuttaa, ettei Koronavilkkua ole tarkoitettu jäljittäjien työkaluksi. Arkisto / Riina Haapala

Riina Haapala

Kun Tampereella kehitetty Koronavilkku-sovellus elokuussa 2020 julkaistiin, suomalaiset latasivat sitä innokkaasti. Parissa kuukaudessa sovellus ladattiin 2,5 miljoonaan puhelimeen. Nyt käyttäjämäärä on laskenut ja esimerkiksi Pirkanmaalla on luovuttu Koronavilkun avauskoodien antamisesta.

Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioyksikön ylilääkäri Jaana Syrjäsen mukaan Koronavilkku ei nykytilanteessa ole ratkaisu.

– Kodin ulkopuolella liikkuessa varmasti altistuu koronalle, Syrjänen sanoo.

– Siksi oikea ratkaisu on pitää etäisyyksiä ja käyttää maskia. Ja jokainen, jolle tulee hengitystieinfektio-oireita jää kotiin sairastamaan.

Koronavilkun rooli on Pirkanmaalla ollut Syrjäsen mukaan ylipäänsä vähäinen.

Koronavilkku ei ole ollut hopealuoti eikä ole ollut tarkoituskaan.

– Silloin kun tartuntoja oli sen verran, että jäljitystoiminta oli tehokasta, otimme yhteyttä altistuneeseen aina ennen kuin vilkku hälytti. Aivan yksittäisten henkilöiden kohdalla vilkkuhälytys oli tehnyt sen, että ihminen oli lähtenyt oirettensa takia testiin.

Infektiolääkäri Juha Rannikko kertoo, että toukokuuhun 2021 asti Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä pääosa altistuneista saatiin tavoitettua alle vuorokaudessa positiivisesta laboratoriotuloksesta.

– Sen sijaan vilkussa oli aktiviointikoodin syöttämisen jälkeen sisäänrakennettu viive.

Koronavilkun kehittäneen Solita Oy:n teknologia-asiantuntija Sami Köykän mukaan sovellus on toiminut hyvin. Tilastoista näkee, että altistusilmoituksia on annettu ja oirearvioita tehty. Sitä on kuitenkin mahdoton sanoa, montako mahdollista jatkotartuntaa sovelluksella on estetty.

– Siinä mielessä Koronavilkku on tehtävänsä tehnyt, jos lasketaan, että jokainen estetty tartunta on estänyt tietyn määrän sairaalapäiviä ja jopa kuolemia. Brittiläisen tutkimuksen mukaan sikäläisessä vastaavassa sovelluksessa yksi sairastumisesta raportointi esti keskimäärin yhden jatkotartunnan, Köykkä sanoo.

Tartunnanjäljittäjät ja lääkärit ovat kritisoineet sovellusta alusta lähtien siitä, ettei sovelluksesta ole heille hyötyä. Köykkä sanoo, että kritiikki on mennyt kuitenkin ohi kohteesta.

– Koronavilkkua ei koskaan tarkoitettukaan jäljittäjien työkaluksi. Tarkoitus on, että voi varoittaa omasta sairastumisestaan niitä, joita ei tunne, mutta on tavannut esimerkiksi kaupassa tai julkisessa liikenteessä.

Järjestelmä rakennettiin niin, että avauskoodeja annettiin ihmisille käsin. Käytännössä monessa sairaanhoitopiirissä tartunnanjäljittäjän, joka soitti sairastuneelle, piti antaa Koronavilkun avauskoodi. Tähän kehitettiin kuitenkin myös automatiikkaa. Köykkä kertoo, että esimerkiksi HUS-alueella, missä tartunnasta on ilmoitettu tekstiviestitse, on saanut myös Koronavilkkukoodin tekstiviestin mukana. Köykkä sanoo, että valmius tekstiviestitse välitettävään avauskoodiin on mahdollista ottaa käyttöön laajemminkin.

– Tekniset valmiudet ovat jo nyt olemassa Koronavilkun päässä ja jokainen automatiikan käyttöönottava taho olisi tervetullut lisä.

Toinen asia, josta Koronavilkkua on kritisoitu, on ollut viive altistumiskoodin syöttämisen ja vilkun välähtämisen välillä. Tämä on johtunut niin puhelimista kuin erilaisista rajapinnoista.

– Ensimmäisessä versiossa tekninen viive oli pahimmillaan kaksi vuorokautta. Rajapinta ei antanut kuluvan päivän avaimia, kertoo ohjelmistoarkkitehti Tomi Lahtinen.

Lahtinen kertoo, että Applen ja Googlen rajapintatoteutusta kuitenkin muutettiin ja viivettä nopeutettiin. Parhaimmillaan vilkku voi välähtää nyt tunnin tai parin päästä siitä, kun tartunnan saanut on syöttänyt avauskoodin sovellukseen.

Kritiikkiä on herättänyt myös se, miksi Koronavilkku ei kerro altistumisajankohtaa. Tähän on yksinkertainen syy: yksityisyydensuoja.

Köykkä sanoo, että vaikka tällä hetkellä moni on lyömässä hanskoja tiskiin ja julistamassa Koronavilkkua kuolleeksi, vielä ei kannata. Hän sanoo, että vilkku toimii parhaiten, kun suuri tartuntahuippu on laskenut, yhteiskunta on pääosin auki ja tartunnat ilmenevät satunnaisina ryppäinä.

– Jos sellaisessa tilanteessa saa tartunnan, Koronavilkun pitää olla ollut päällä altistumishetkellä. Ei auta, jos siinä vaiheessa alkaa sovellusta lataamaan, kun on jo saanut tartunnan, Köykkä sanoo.

– Koronavilkku ei ole ollut hopealuoti eikä ole ollut tarkoituskaan. Se on työkalu samalla tavalla kuin maskit, rokotukset ja käsipesu. Tämä on vaivaton, lataa puhelimeen ja unohtaa sinne, Lahtinen sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut