Tampereen kaupungin vuotta viime vuotta koskeva tilinpäätös on marraskuun toteutuman perusteella muodostumassa huomattavasti ennakoitua paremmaksi. Tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2021 tulos nousee 73,2 miljoonaan euroon ja on 62,9 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa parempi.
– Hyvää tulosennustetta selittävät kaupungin maltillinen toimintakatteen kasvu, erinomainen verotulojen kehitys varsinkin yhteisöverojen osalta sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan poikkeuksellisen suuret myyntivoitot, kertoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala tiedotteessa.
Tampereen kaupunginhallitus saa vuoden 2021 tilinpäätösennusteen tiedokseen ensi maanantaina. Tilinpäätösennuste ja luvut tulevat vielä päivittymään, ja lopullinen tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 21. maaliskuuta.
Yhteisöverokertymän kasvu perustuu sekä yritysten erittäin suotuisaan talouskehitykseen että kuntaryhmän 10 prosenttiyksiköllä koronan vuoksi korotettuun määräaikaiseen jako-osuuteen. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän peräti 42,1 miljoonaa euroa (49,4 %) vuotta 2020 enemmän.
– Yritysten hyvä talouskehitys on ilahduttava uutinen vaikean vuoden jälkeen. Tämänvuotisen vahvan yhteisöverokertymän kasvun varaan ei silti pidä tulevaisuudessa tuudittautua, sillä iso osa siitä selittyy määräaikaisesti korotetulla kuntien jako-osuudella. Tampereella pitää edelleen jatkaa töitä yritysten hyvien toimintaedellytysten varmistamiseksi, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tiedotteessa.
Kaupungin lainakannan ennakoidaan vähenevän 36,9 miljoonalla eurolla; vuoden 2021 lopussa lainakantaennuste on 877,8 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen lainamäärä laskee 192 eurolla ja on 3 597 euroa per asukas. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin lainamäärän selvä väheneminen on aika poikkeuksellista:
– Vuoden 2007 jälkeen tämä on toinen vuosi, jolloin lainamäärä laskee edellisestä vuodesta. Viime vuoden lainakannan vähenemistä selittävät kaupungin verotulojen hyvä kehitys, poikkeuksellisen isot rakennusten ja maa-alueiden myyntivoitot, matala toimintamenojen kasvu ja investointien selkeä alittuminen talousarviosta.
Tilikauden 2021 toimintakatteen kasvuksi on tulossa 2,1 prosenttia: nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 26,8 miljoonaa euroa. Verotulot kasvavat 7,9 prosenttia (82,2 miljoonaa euroa) ja valtionosuudet vähenevät 8,5 prosenttia (33,6 miljoonaa euroa). Valtionosuuksien väheneminen johtuu siitä, että valtiolta saadut koronakorvaukset kohdentuivat toimintatuloihin eikä edellisen vuoden tapaan valtionosuuksiin.
Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan yhteensä 38,8 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Vuosisuunnitelmaa parempana on toteutumassa asunto- ja kiinteistölautakunnan (26,2 miljoonaa euroa), sosiaali- ja terveyslautakunnan (10,6 miljoonaa euroa) ja konsernihallinnon (7,3 miljoonaa euroa) toimintakatteet. Sen sijaan budjetoitua heikompana toimintakate on toteutumassa joukkoliikennelautakunnalla (6,9 miljoonaa euroa) ja sivistys- ja kulttuurilautakunnalla (1,8 miljoonaa euroa).
Vuosikate-ennuste on 182,3 miljoonaa euroa, mikä kattaa 167 prosenttia tilinpäätösennusteen poistoista. Ulkoisten nettoinvestointien ennuste (232,9 miljoonaa euroa) alittaa vuosisuunnitelman 58,9 miljoonalla eurolla ja alkuperäisen talousarvion 38,1 miljoonalla eurolla.
Investointien tulorahoitusprosentiksi on tulossa 78.