Havainnekuvat toteutuneet Tampereella viime vuosina hyvällä prosentilla, hurja lista on nyt työn alla – "Onnistuneet suuret hankkeet lisäävät poliittisten päättäjien enemmistön luottamusta siihen, että hankkeisiin uskalletaan lähteä jatkossakin."

Rakentaminen: Ratikan ensimmäinen vaihe ja areena valmistuvat tänä vuonna, mutta Tampereen keskustan kehittämislistalla on miljardien rakennushankkeet.

Juttu julkaistiin ensimmäisen kerran Tampereen uusi sydän -liitteessä 17.11.2021

Vuosi 2021 jää Tampereen historiaan poikkeuksellisen toimeliaisuuden vuotena.

Samana vuonna valmistuu raitiotien ensimmäinen vaihe ja uusi monitoimiareena.

Ei, Tampereen keskusta ei ole näillä valmis. To do -listaa riittää.

Tampereella suunnitellaan muun muassa rantakaupunginosaa vanhan jätevedenpuhdistamon paikalle; toista, josta osaa kaavaillaan Näsijärveen täytettävälle tekosaarelle; Särkänniemen kasvamista kohti keskustaa ja tornitalojen peittämää kantta nykyisen rautatieaseman päälle. Uuden areenan valmistuessa myös vanhalle Hakametsän jäähallille on luvassa uusi elämä.

– Jos laskee nyt eri vaiheissa olevien hankkeiden pelkän rakennusinvestointien arvon, päästään helposti miljardiluokkaan, ynnää Viiden tähden keskusta -kehitysohjelman hankejohtaja Tero Tenhunen.

Kaupunki on yleensäkin hankkeissa ennen kaikkea mahdollistaja, ei maksaja.

Nyt valmistumassa olevista areenan rakennusinvestoinnin arvo on laskentatavasta riippuen 110–130 miljoonaa euroa sekä areenan ja koko kannen rakennuksineen yhteensä lähes 600 miljoonaa euroa. Ratikan ensimmäinen vaiheen rakennustöiden hinta oli vajaat 300 miljoonaa euroa.

Kymmenen vuotta sitten käynnistyneen kehitysohjelman tehtävänä on viedä eteenpäin kokonaisnäkemystä keskustan kehittämisestä, edistää Tampereen keskustan uudistumista toisiinsa linkittyvillä hankkeilla ja rakentaa yhteistyötä muun muassa eri hallinnonalojen ja yksityisten välillä.

– Veronmaksajan euro pitää saada maksimoitua. Tavoitteena on hakea yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa lisäarvoa kaupungille ja kaupunkilaisille keskustan kehittämisessä, muotoilee Tenhunen.

Ratina-projektina aloittaneen keskustan kehittämishankkeen ensimmäinen vaihe oli Ratinan etelärantaan valmistunut asuinalue. Myös vuonna 2016 avattuun Rantaväylän tunneliin siirretyn tien paikalle rakentunut noin 3000 asukkaan Ranta-Tampellan kaupunginosa alkaa olla kaupungin osalta valmis, vaikka kerrostaloja nousee yhä.

Rantakaupunginosien rakentaminen jatkuu. Viinikanlahdesta muuttavan jätevedenpuhdistamon paikalle Pyhäjärven rantaan on tulossa asunnot noin 3000–4000 ihmiselle.

– Kyseessä on urbaani, keskustan jatkeeksi tuleva rantakaupunginosa, jossa rannat pysyvät kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Alueen kehittämisen myötä rantareitit paranevat.

Vielä suurempi hanke on käynnissä keskustan länsipuolella, jossa Hiedanrantaan pääosin vanhan sellutehtaan maille on tulossa asuinalue jopa 20 000–25 000 asukkaalle. Raitiotien on tarkoitus kulkea alueelle Näsijärveen täytettävän myöhemmin Järvikaupungiksi täydentyvän Näsisaareksi nimetyn tekosaaren kautta.

Keskustassa ollaan tiivistämässä Amurin, Tammelan ja Tullin kaupunginosia. Keskustaan on tulevina vuosikymmeninä muuttamassa jopa 15 000 uutta asukasta.

– Keskustan kehittäminen on muutakin kuin rakentamista. Keskusta on yhä useamman ihmisen koti, ja sen vetovoimaan viihtyisyydellä ja ulkoalueilla on suuri merkitys.

Uutta Tamperetta on syntymässä edelleen myös radan päälle. Kannet jatkuvat areenasta ja nyt valmistuvasta eteläkannesta pohjoiseen rautatieaseman ohi. Kokonaisuudessaan aseman alueen kansille rakennettaviin tornitaloihin on tulossa asuntoja noin 4000–6000 asukkaalle ja edellytykset jopa 10 000 työpaikkalle.

Uusi alue on käytännössä ratikka- ja junaliikenteen solmukohdassa. Laitakaupunginosistakin siihen pääsee vartissa ja pendelöinti muualle Suomeen tai toisinpäin on helppoa.

– Työpaikoilla täytyy olla yhteisöllisyyden takia kotipesä. Tästä avautuvat myös kaikki keskustan palvelut, pääset kävellen vaikkapa Tammelantorille, keskustan ravintoloihin ja kahviloihin tai viheralueille. Sijainti helpottaa myös rekrytointeja. Toimitilapäätöksiä eivät nykyisin tee toimitusjohtajat vaan henkilöstöjohtajat. Uusi radan päälle tuleva kaupunginosa on myös portti Tampereelle, Tero Tenhunen kertoo.

Elämys-Tamperetta syntyy keskustan länsilaidalle, kun Särkänniemen alue kasvaa kohti keskustaa. Suunnitelmissa on muun muassa kylpylähotelli, ravintola- ja tapahtumakatu, järvikeskus ja jopa köysirata keskustan suuntaan. Tampereen kaupunki pääomittaa uudistuksia 25–30 miljoonan euron takaisin maksettavalla summalla. Noin 100 miljoonan rahoituksen Tampereen Särkänniemi Oy hankkii markkinoilta.

– Kaupunki on yleensäkin hankkeissa ennen kaikkea mahdollistaja, ei maksaja. Näin Särkänniemenkin kehitystä autetaan eteenpäin, avaa Tenhunen.

Kaupungin sijoituksen arvioidaan kasvattavan Särkänniemen taloudellista toimintaa 1,1 miljardilla vuoteen 2030 mennessä ja työllistävän pysyvästi 780 henkilötyövuoden verran.

Myös Hakametsän tulevaisuuteen on haettu ideaa ja toteuttajaa yksityisiltä markkinoilta. Suomen ensimmäinen vuonna 1965 valmistunut jäähalli ei hiljene areenan valmistuessa, vaan sen ympärille kasvaa uusi liikunta- ja urheilualue Hakametsä Sport Campus. Peabin ja YH Kotien voittajakonseptissa Hakametsään tulee asuntoja, uusia liikuntatiloja sekä liike- ja toimitiloja liikunta- ja urheilualan yrityksille, palveluille tai koulutukselle. Hakametsän vanha jäähalli peruskorjataan ja sinne luodaan jääkäytön lisäksi tiloja myös muille urheilulajeille.

– Yksityinen toimija tuo alueen kehittämiseen ja tulevaan toimintaan lisäarvoa ja samalla tukee kaupungin liikuntapaikkaverkostoa.

Tamperelaisten eteen on viimeisen kymmenen vuoden aikana tuotu hurja määrä havainnekuvia erilaisista kehityshankkeista. Niitä on viety eteenpäin niin isolla toteutumisprosentilla, että muualla Suomessa on ihmetelty dynaamista Tamperetta.

– Missä muussa kaupungissa tällä valtuustokaudella on ohjelmassa esimerkiksi kaksi uutta taidemuseota, kysyy Tenhunen ja viittaa Tampereen Taidemuseon laajennukseen ja Sara Hildénin taidemuseon uudisrakennukseen Finlaysonilla.

Tenhunen antaa kiitosta päättäjille rohkeudesta kaupungin kehittämisessä. Esimerkiksi areena- ja ratikkapäätösten takana on ollut valtuustossa aina selvä enemmistö, vaikka niissä käytyä kiivasta keskustelua on siteerattu ympäri Suomen.

Raitiotietyöt olivat useamman vuoden ajan iso puheenaihe ja vaikeuttivat monen liikkumista, mutta lopulta työt valmistuivat ennakoitua aiemmin ja alittivat rakentamisbudjettinsa. Samoin kävi myös Rantaväylän tunnelissa.

– Onnistuneet suuret hankkeet lisäävät poliittisten päättäjien enemmistön luottamusta siihen, että hankkeisiin uskalletaan lähteä jatkossakin.

Vaikka työlista on pitkä, ei Tampereen keskusta tule niilläkään valmiiksi.

– Olemme olleet keskustan kehittämisessä hyvissä ajoin liikkeellä ja se näkyy. Pohjatyö viihtyisän keskustan toteutumiselle on nyt luotu, suunta on oikea ja tästä on hyvä jatkaa.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Tampereen uusi sydän -erikoisliitteessä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut