6 000 ihmistä, 900 miljoonaa euroa – "Monissa kunnissa kehitysvaihe on jämähtänyt ja vain odotetaan uudistusta"

Jos Suomen mittakaavassa katsotaan, olemme ehkä parhaiten valmistautuneet uudistukseen, arvioi Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen (sd.) Pirkanmaan varautumista tuleviin hyvinvointialueisiin.

– Monissa kunnissa kehitysvaihe on jämähtänyt ja vain odotetaan uudistusta. Tampere myös panostaa. Haluamme vahvistaa mielenterveyspalveluita ja ollaan myös panostettu henkilöstöön, esimerkiksi hoitajamitoituksen nostamiseen. On tehty töitä, että on hyvä ja joustava siirtää palveluita hyvinvointialueelle.

Palveluiden siirto onkin melkoinen urakka. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo, että Tampereelta siirtyy hyvinvointialueelle noin 6000 työntekijää ja 1100 sopimusta. Tampereen nettomenot laskevat siirtymän myötä arviolta 900 miljoonaa euroa.

– Tämä on kaikkiaan iso muutos, Ikonen toteaa.

– Tampere ei ole missään vaiheessa kannattanut tällaista uudistusta, mutta nyt kun on päätetty, että tällainen tehdään, niin tehdään siitä paras mahdollinen.

Ikonen ja Nurminen ovat molemmat ehdolla aluevaaleissa.

Palveluita ei saisi vain siirtää sellaisenaan eteenpäin.

Anna-Kaisa Ikonen

Ikosen mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tähän asti ollut käytännössä hyvinvointikunta. Kunnilla on ollut eri palvelut samoissa käsissä, mikä on ollut Ikosen mukaan suomalaisen kuntamallin vahvuus.

– On hyvä, että uudistus integroi tiiviimmin sosiaali- ja terveyspalvelut ja perus- ja erikoistason hoivan. Se voi kuitenkin luoda katkoskohtia hyvinvointialueen ja kaupungin tarjoamien palveluiden välille, Ikonen sanoo.

Ikonen nostaa esiin ikäihmiset sekä lapset ja nuoret. Ihminen ei ole pelkästään hoivan kohde.

– Hyvään ikääntymiseen liittyy myös vaikkapa kaupunkiympäristön kehittäminen esteettömäksi. Ja jos kouluista kuraattorit ja psykologit siirtyvät hyvinvointialueiden palkkalistoille, on tärkeää, että organisaatio rakennetaan niin, että he ovat edelleen lähellä koululaisten arkea ja kouluyhteisöä. Hyvinvointialueen ja kunnan palveluiden välille ei saa tulla katkoksia.

Ikonen on myös huolissaan tamperelaisten palvelutasosta.

– Hyvinvointialueen muodostaminen tarkoittaa, että palvelukriteerit tullaan yhtenäistämään. Me Tampereella tarjoamme tällä hetkellä monia sellaisia palveluita, joita muissa kunnissa ei ole.

Hän nostaa esiin muun muassa alaikäisten päihdeyksikön, nuorisopsykiatrian, asunnottomuustyön ja maahanmuuttajapalvelut.

Ikonen ja Nurminen toivovat, että uudistuksessa hyvinvointialueella otettaisiin käyttöön parhaat toimintamallit.

– Jos miettii vaikka omaishoitoa, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä voi olla ihan eri kriteerit kuin Tampereella. On hyvä, että saadaan yhdenmukaistettua näitä ja paremmat palvelut kaikille, Nurminen sanoo.

Ikonen on kuitenkin huolissaan siitä, riittääkö aika.

– Vaikka tässä tehdään kovalla kiireellä ja aikataulu on tiukka, palveluita ei saisi vain siirtää sellaisenaan eteenpäin, vaan pitää etsiä aina parhaat keinot asioiden järjestämiseen, Ikonen sanoo viitaten niin palveluihin kuin esimerkiksi tietojärjestelmiinkin.

Nurmisen mukaan uudistuksessa ei pidä lähteä siitä, että nykyisiä palveluita heikennetään.

– Kun tehdään laajemmin koko Pirkanmaan leveämmillä hartioilla, ehkä pystymme saamaan laajempia ja yksilöllisempiä palveluita. Nykyinen tiehän on käytännössä vain kuristusten tie. Nyt saadaan yksille hartioille koko järjestelmä ja pystytään uudella tavalla jakamaan käytettävissä olevat eurot järkevämmin ja kustannustehokkaammin, Nurminen toteaa.

– Perusterveydenhuollon vahvistaminen on varmasti yksi näkyvin asia, mikä toivottavasti tulee uudistuksen myötä. Meillä on esimerkiksi seitsemän päivän hoitotakuu, mitä hyvinvointialueiltakin edellytetään. Pitää miettiä, miten se toteutetaan. Vahvistamalla perusterveydenhuoltoa, ehkä lisäämällä palveluseteleitä ja ostopalveluista. Jollain tavalla hoitotakuuseen pitää päästä, Nurminen sanoo.

– Kyllä tässä on mahdollisuuksia esimerkiksi sirpaleisten tietojärjestelmien kokoamiseen sekä palvelujen sujuvoittamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen tiedon ja teknologian avulla, mutta kova kiire ja raha varjostavat uudistamista. Hyvinvointialueet lähtevät tosi niukoilla resursseilla, joten nyt tarvitaan innovatiivisuutta ja vahvaa kokonaisuuden hallintaa. On arvioitu, että vasta 2030-luvulla alkaa tuoda taloudellista hyötyä. Sitä tärkeämpi on hyvällä yhteistyöllä hakea parhaita ratkaisuja, Ikonen sanoo.

Uutista päivitetty 30.12. kello 8.20: Päivitetty otsikkoa.