Korona on opettanut suomalaiset varautumaan häiriöihin – Näin moni suomalainen selviäisi yli viikon käymättä kaupassa, kertoo tuore tutkimus

Lähes kolmannes suomalaisista arvioi, että selviäisi häiriötilanteessa jopa yli viikon käymättä ruokakaupassa. Vuonna 2018 vain yhdeksän prosenttia arvioi kotivaransa riittävän yli viikon, selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek) tutkimuksesta.

Spekin tiedotteessa arvioidaan, että koronan myötä häiriötilanteisiin varautuminen ja kotivara ovat tulleet aiempaa tutummaksi.

– Koronakriisi on nostanut kotitalouksien kriisinkestävyyden ja omatoimisen varautumisen ajankohtaisiksi aiheiksi. Korona näkyy suomalaisten riskitietoisuudessa, sanoo tiedotteessa Spekin tutkimuspäällikkö Tuula Kekki.

Häiriötilanteilla viitataan yleensä laajoihin sähkökatkoihin tai vedenjakeluhäiriöihin. Kekki toteaa, että myös koronapandemiaa voi pitää laajana häiriötilanteena.

Varautumissuosituksen mukaan suomalaisilla kotitalouksilla tulisi olla valmius pärjätä häiriötilanteessa 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua.

Seitsemännen kerran tehdyn varautumistutkimuksen mukaan erityisesti sähkökatkot ja vedenjakeluhäiriöt aiheuttaisivat haasteita jo huomattavasti lyhyemmässä ajassa.

Puolet vastaajista arvioi, ettei selviytyisi kolmea vuorokautta ilman juoksevaa vettä ja neljä kymmenestä arvioi, ettei selviytyisi sähkökatkosta yli kolmea vuorokautta. Sähkökatko tosin aiheuttaisi todennäköisesti myös vedenjakelun keskeytymisen, joten suurimmalle osalle pitkittynyt sähkökatko aiheuttaisi suuria haasteita.

Alle puolet (41 prosenttia) vastaajista pitää omaa varautumistaan hyvänä. Parhaiten on varauduttu tulipaloihin ja kotitapaturmiin. Heikoiten vastaajat arvioivat olevansa varautuneita vedenjakeluhäiriöihin ja tulviin.

Varautumattomuuden syyksi kerrotaan useimmin se, ettei asiaa ole tullut ajatelleeksi tai ettei se kiinnosta. Toiseksi yleisin syy on, etteivät ihmiset koe tietävänsä, mitä varautumisen eteen pitäisi tehdä.

– Lisäksi osa vastaajista kertoo, että heillä ei ole mahdollisuuksia varautua paremmin esimerkiksi sähkökatkoon, koska he eivät voi hankkia asuntoonsa tarvittavia varusteita, kuten sähkögeneraattoria tai puulämmitystä.

Omakotitalossa ja maaseudulla asuvat uskovat selviävänsä kaupunkilaisia ja kerrostaloasukkaita pidempään ilman monia palveluita. Esimerkiksi kantakaupungissa asuvista vastaajista lähes puolet kertoo, että ei selviäisi varautumissuosituksen mukaista kolmea vuorokautta ilman sähköä. Haja-asutusalueella asuvista näin kertoo neljäsosa .

Myös vedenjakeluhäiriöihin varautumisessa näkyy selkeä ero asuinpaikkojen välillä. Haja-asutusalueella reilu kolmasosa on varautunut vedenjakeluhäiriöön hyvin tai erinomaisesti ja kaupungissa vain joka kuudes.

– Nuoret vastaajat ovat muita harvemmin varautuneita. Sen sijaan yli 65-vuotiaat ilmoittavat harvoin varautuneensa erittäin tai melko huonosti. Monet nuoret ja kerrostaloasukkaat suunnittelevat lähtevänsä häiriötilanteen sattuessa asumaan väliaikaisesti ystävän luo, Kekki sanoo.

Kotitalouksien varautuminen ja resilienssi -tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta häiriötilanteisiin varautumisesta, niissä pärjäämisestä, auttamishalusta, luottamuksesta ja varautumisuskomuksista.

Martoilta listaus koronavirukseen varautumiseen – "Nämä pitäisi olla kotona jokaista yhtä aikuista kohti"

Tiesitkö? Nämä perustarpeet jokaiselta pitäisi löytyä kotoa – "Vettä vähintään 16 litraa"

Selviäisitkö, jos Suomeen iskisi poikkeustila? Pelkät elintarvikkeet eivät riitä kotivaraksi – katso mitä kaikkea tarvitaan

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut