Pelakkaa pojat ei ollutkaan jääkiekon alku – Uutuuskirja: Suomalaisia pelasi Euroopassa jo 1900-luvun alussa

Näkökulma: Suomalainen jääkiekko ei syntynyt Tampereella, mutta tänne se juurtui nopeimmin nuorten kautta, kertoo uutuusteos.

Pelakkaa pojat, sanoi nahkatehtailija Yrjö Salminen ja heitti tapaninpäivänä 1926 Pyhäjärven jäälle nipun jääkiekkomailoja ja kiekkoja. Tampereen Pyrinnön luisteluradalla kokoontuneet jääpalloilijat nappasivat mailat ja siitä alkoi suomalainen jääkiekko.

Varsinkin Tampereella tarinaa suomalaisen jääkiekon nollahetkestä on kerrottu mielellään.

Ihan näin yksioikoinen asia eli ole, naurahtaa Olav Björkstrand, joka on uutuuskirjassaan Näin kaikki alkoi – Suomi-kiekon synty- ja alkuvaiheet 1908–33 selvittänyt jääkiekon varhaisvuosia.

– Jääkiekko on huikean tamperelainen laji, mutta Helsinki oli alussa ja varsin pitkään virein jääkiekkopaikkakunta.

Myös Suomi-kiekon alun Björkstrand löytää kauempaa. Kirjassa nousee esille kuusi suomalaista jääkiekkopioneeria, jotka pelasivat Euroopassa jo ennen ensimmäistä maailmansotaa

– Jääkiekko oli Euroopassa pienimuotoinen ja elitistinen laji. Lähtijät olivat varakkaista kodeista olleita jääpallotaustaisia nuoria miehiä. Tässä joukossa ei ollut tamperelaisia.

Yhden jääpallokentän tilaan mahtui kolme jääkiekkokenttää

Tampereella vaikuttaneen Suomen Luistinliiton puheenjohtajan Yrjö Salmisen kirjailija nostaa siltikin yhdeksi suomalaisen jääkiekon merkittävimmistä alkuvaikuttajista. Salminen puhui 1920-luvulla vahvasti jääkiekon aloittamisen puolesta. Kilpakumppanina oli useimmiten Suomen Palloliiton puheenjohtaja Erik von Frenckell, joka oli huolissaan jääpallon tulevaisuudesta. Lopulta liitot taistelivat ”jäähockeyn” saamisesta allensa.

– Salminen kirjoitti intohimoisesti jääkiekon puolesta lehdistössä. Hän oli tärkein yksittäinen katalyytti jääkiekon juurtumiselle.

Tampereella työ jäi kesken, sillä Salminen muutti vuonna 1930 Loimaalle. Alkuun oli jo silti päästy. Tampereen Pyrinnössä ja Tampereen Palloilijoissa jääpalloa alettiin vaihtaa jääkiekkoon.

– Pyrintöläiset siirtyivät jääkiekkoon vuonna 1928, koska yhden jääpallokentän tilaan mahtui kolme jääkiekkokenttää. Vuoden 1928 näytösotteluissa pelannut ja Pyrintöä edustanut 10-ottelun olympiamitalisti Aki Järvinen puhui lämpimästi jääkiekon puolesta, vaikka hänen loukkaantumisestaan oltiin huolissaan, taustoittaa Björkstrand.

Myös ruotsalaisen Kurt Envallin opastustilaisuudet talvella 1928 herättivät Tampereella huomiota. Jälkimmäinen oli suunnattu nimenomaan koululaisille. Björkstrandin mukaan Tampereen nousu sotien jälkeen johtavaksi jääkiekkokaupungiksi johtui panostuksesta nuoriin ja siitä, ettei Tampereella tarvittu taistella sieluista jääpallon kanssa.

Keskeisin henkilö oli HJK:ssa Suomen mestaruuden voittanut Niilo Tammisalo, joka tuli 1929 Tampereen Lyseon voimistelunopettajaksi.

– Tammisalo teki juurruttamistyötä nuorten kautta. Tampereella järjestettiin koulujen välisiä turnauksia jo 1930-luvulla.

Tammisalo voitti Tampereen Palloilijoissa Suomen mestaruuden vuonna 1931, mutta oli jo samana vuonna perustamassa Ilvestä, joka voitti mestaruudet 1936–38. TBK perustettiin 1932.

Björkstrandin mukaan Salminen ja Tammisalo ovat keskeisimpiä henkilöitä jääkiekon juurruttamisessa Tampereelle ja Suomeen. Jääkiekon eteen tehdystä merkittävästä työstä jaetaan Yrjö Salminen -elämäntyöpalkintoa.

– Kumpikin pitäisi ehdottomasti nostaa suomalaisen jääkiekon Hall of Fameen, vetoaa Björkstrand.

Olav Björkstrand

67-vuotias kokkolalainen teologi, psykoterapeutti ja urheiluhistorioitsija

julkaissut yhdessä Markku Kasilan ja Jorma Saukkokosken kanssa teoksen Näin kaikki alkoi – Suomi-kiekon synty ja alkuvaiheet 1908–33

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut