Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kävelijä tuo Tampereen keskustaan eniten rahaa – "Pitäisin tärkeänä, että keskustaa kehitettäisiin nimenomaan kävelyolosuhteiden osalta"

Kaupunki: Tuore tutkimus kertoo, miten kulutus jakautuu eri kulkumuodoilla asioimaan tulleiden kesken.

Eniten euroja Tampereen keskustan liikkeisiin jää kävelijöiden lompakoista, kertoo tällä viikolla julkistettu Tampereen keskustan asiointitutkimus.

Tutkimuksen mukaan keskustan ostovoimasta 36 prosenttia kulki kävellen, 29 autolla, 27 joukkoliikenteellä ja 9 prosenttia polkupyörällä. Tulosten perusteella keskustaan virtaa rahaa kaikilla kulkumuodoilla, mikä vastaa kaupungin keskustan kehittämiselle asettamaa strategista tavoitetta: keskustan tulee olla kaikilla kulkumuodoilla hyvin saavutettava.

Tutkimuksen mukaan autoilija ostaa kerralla eniten, mutta kävelijä asioi keskustassa useammin, mikä vaikuttaa vuosikulutuksen suuruuteen. Kävelijä käy keskustassa 14–68 kertaa vuodessa. Mukana ovat myös keskustassa asuvat ihmiset.

– Kävellen tuleva ostaa kerralla vähemmän kuin autoilija, mutta reissuja tehdään useammin ja vuoden aikana kertyy siten enemmän kulutusta, sanoo Tampereen liikenneinsinööri Katja Seimelä.

Autoilijat kävivät keskustassa harvemmin, 5–13 kertaa vuodessa, mutta käyttivät kerralla enemmän rahaa. Yhdellä käyntikerralla eniten rahaa käytti pyöräilijä –29–78 euroa– ja toiseksi eniten autoilija – 28–65 euroa. Kävellen tullut käytti yhdellä kerralla 26–47 euroa. Kaikilla kulkumuodoilla suurin kertaostos tehtiin erikoistavaraostoksilla ja pienin kahviloissa ja ravintoloissa. Useimmin käytiin päivittäistavaraostoksilla ja harvimmin tapahtumissa.

Keskustan kokonaiskulutuksesta kävelijöiden osuus oli suurimmillaan päivittäistavaraostoksissa (49 %), pyöräilijöiden osuus tapahtumissa (17 %), joukkoliikenteen osuus kahvila- ja ravintolapalveluissa (41 %), sekä autoilijoiden osuus erikoistavarakaupassa (36 %).

Tutkimus tehtiin huhtikuussa 2021 ja siinä pyydettiin vastaajia arvioimaan käyntejään ja kuluttamaansa rahamäärää keskustassa viimeisen 12 kuukauden ajalta. Kysely kohdistui siis tiukkojen koronarajoitusten aikaan ja myös aikaan ennen ratikkaliikenteen alkua. Tästä haluttiin vertailukohta tuleville vuosille.

– Ajatus on, että kysely toteutetaan kahden tai kolmen vuoden välein. Nämä asiat eivät normaalitilanteessa hirveän nopeasti muutu. Erityisesti kiinnostaa, miten raitiotie muuttaa ihmisten saapumista keskustaan, Katja Seimelä sanoo.

Lisäksi vastaajilta kysyttiin, miten he liikkuvat keskustassa kohteiden välillä. Lähes puolet autolla ja bussilla keskustaan tulleistakin liikkui keskustassa kävellen.

– Luonnollisesti kävelijöiden joukossa ovat myös keskustassa asuvat ihmiset. Keskustaan tullaan myös varta vasten viettämään aikaa myös kehyskunnista, kertoo hankekehityspäällikkö Minna Seppänen.

– Tutkimus osoitti, että mahdollisuus hoitaa monta asiaa samalla matkalla, palvelujen monipuolisuus ja hyvät kävelyolosuhteet ovat tärkeitä asiointialuetta valittaessa, Seimelä sanoo.

Hän kertoo, että tutkimuksessa viihtyisyyden nousi tärkeimmäksi asiaksi, joka saisi ihmiset käymään enemmän keskustassa ja viettämään siellä enemmän aikaa.

– Pitäisin tärkeänä, että keskustaa kehitettäisiin nimenomaan kävelyolosuhteiden osalta vielä paremmaksi kuin se nykyään on. Se ei välttämättä ole keneltäkään pois vaan kaikille lisää.