Näkökulma: Mikko Aaltonen esittelee ensi viikolla Brysselissä lausunnon asunnottomuuden poistamiseksi EU:sta. Keskiössä on suomalainen innovaatio.
Asunnottomuuden poistaminen Euroopan unionista. Paikallinen ja alueellinen näkökulma.
Näin kovilla tavoitteilla ladatun lausunnon tamperelainen kaupunginvaltuutettu Mikko Aaltonen (vas./PES) esittelee Euroopan alueiden komitean täysistunnossa Brysselissä ensi viikon torstaina.
– Aajattelen niin, että ainakin teoreettisella tasolla asunnottomuuden poistaminen on mahdollista. Sen on eri asia, onko se mahdollista poliittisesti. Tavoite on kova ja se vaatii tosi isoja panostuksia, pohtii Aaltonen.
Tammikuusta 2020 Euroopan alueiden komitean jäsenenä ollut Aaltonen sai lausunnon valmisteluunsa kesällä. Jos lausunto hyväksytään, siitä tulee komitean kanta. Valmistelussa asiantuntijana toimi Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.
Aaltosen mukaan yksi merkittävimmistä asioista nousee asunto ensin -toimintatavasta, jota Y-säätiö toteuttaa. Itsestään selvältä kuulostava keino asunnottomuuden poistamiseksi tarkoittaa käytännössä sitä, että tukitoimet asunnottoman elämän saamiseksi kuntoon ovat tehokkaampia, kun tällä on asunto. Mallin käytössä on onnistuttu nimenomaan Suomessa.
– Pitkään asenne on ollut se, että kunnollisuus pitää todistaa ennen kun saa oman asunnon. Asunnottomuuden syyt ovat niin moninaiset, että niiden ratkaiseminen ei onnistu väliaikaismajoituksesta, konkretisoi Aaltonen.
Ainakin teoreettisella tasolla asunnottomuuden poistaminen on mahdollista.
Aaltonen toivoo myös, että kesäkuussa perustettu uusi asunnottomuuden torjuntaa ajava eurooppalainen foorumi EPOCH saa mahdollisimman suuren roolin.
– Sillä on tärkeä rooli rajat ylittävän tiedon vaihdon edistäjänä, EU:n rahoitusmahdollisuuksien edistäjänä ja poliittisen edistymisen seuraajana, summaa EPOCH:n poliittiseen ohjausryhmään kuuluva Aaltonen.
Periaatetasolla tukea on, sillä EU-parlamentin kannan mukaan asunnottomuudesta pitäisi päästä eroon vuoteen 2030 mennessä.
Asunnottomuuskeskustelua EU-tasolla vaikeuttaa edelleenkin se, että asunnottomuuden määritelmästä ei ole yksimielisyyttä. Aaltosen mukaan asunnottomuus halutaan edelleenkin rajata perinteiseksi katuasunnottomuudeksi, eikä mukaan oteta esimerkiksi ensisuojissa ja muissa väliaikaismajoituksissa tai sukulaisten ja tuttavien nurkissa asuvia.
– Asunnottomuuden monitahoisen todellisuuden rajaaminen katuasunnottomuuteen johtaa ainoastaan heikkoihin poliittisiin toimiin. Ennaltaehkäisevä puoli jää kokonaan.
Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan EU:ssa nukkui kadulla tai ensisuojissa vähintään 700 000 ihmistä jokaisena yönä. Kymmenessä vuodessa määrä on kasvanut 70 prosentilla.