Naapurit: Nokialla toivotaan, että aluevaltuutetut muistavat koko alueen.
Nyt pitää olla tietyllä tapaa realisti, toteaa Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen.
– Tämä uudistus on suurin uudistus, mitä koskaan julkisen hallinnon historiassa on tehty ja silloin lähtökohtana minun mielestä tulisi olla niin, että 1.1.2023 palvelut pelaavat.
Väätäinen korostaa, että hyvinvointialueiden aloittaessa asukkaiden tulee tietää, mistä hän varaa ajan, tietojärjestelmien pitää toimia, rahan liikkua oikeaan paikkaan ja henkilöstön tietää, mikä on heidän työnsä.
– Kaikki muu, mitä sen päälle lähdetään kehittämään, on myöhäisempää vaihetta. Tässä on niin valtavasta uudistuksesta kysymys, että kaikki sellainen, mitä olisi kiva tehdä ja kiva kehittää, pitäisi osata jättää pois, kehittäminen tulee vasta myöhemmin, Väätäinen sanoo.
– Nyt pitäisi keskittää energiat siihen, että siirtymävaihe on hallittu.
Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Laitinen (sd.) on kaupunginjohtajan kanssa samaa mieltä.
Kaikki sellainen, mitä olisi kiva tehdä ja kiva kehittää, pitäisi osata jättää pois.
Eero Väätäinen
– Aika paljon tässä on jo heitelty ilmaan, että mitä kaikkea hyvinvointialue tuo tullessaan ja mitä mahdollisuuksia, Laitinen toteaa.
– Ajattelen myös henkilöstöä. Tässä on ainakin sellainen kahdeksan vuotta, kun he ovat olleet vähän koko ajan yhteistoimintaneuvotteluissa mukana, että kuka on palkanmaksaja vuoden tai kahden päästä. Rauha sinne ja tehdä sitä perustyötä, Laitinen jatkaa.
Laitinen kantaa huolta myös siitä, saadaanko esimerkiksi kaikki tarvittavat sopimukset siirrettyä hyvinvointialueille ennen vuoden 2023 alkamista. Työtä nimittäin on vielä valtavasti tehtävänä. Kaupunginjohtaja Väätäinen kertoo olevansa huolissaan työmäärästä, joka Nokiankin viranhaltijoilla on liiketoimintasiirron valmistelussa.
– Meidän ihmisillä on hirveä määrä töitä, kun vastataan hyvinvointialueen erilaisiin tietopyyntöihin, Väätäinen kertoo.
Väätäinen ja Laitinen toivovat, että nokialaiset innostuvat niin ehdokkaiksi kuin äänestämäänkin. Samalla he muistuttavat, että aluevaltuutetut eivät edusta kuntia, vaan koko Pirkanmaata.
– Ei ole tamperelaista terveyspolitiikkaa, ei liioin nokialaista vaan on pirkanmaalainen terveys- ja sosiaalipolitiikka ja -palvelut. Jokainen valtuutettu on jostakin kunnasta, mutta lähtökohtaisesti heidän tehtävä on edistää pirkanmaalaisten ihmisten hyvinvointipalveluita, Väätäinen sanoo.
Nokiallakin kuitenkin mietitään sitä, miten aluevaltuustojen päätökset vaikuttavat kuntaan. Itsekin aluevaaleissa ehdolle asettuva Laitinen toivoo, että tulevat aluevaltuutetut ottaisivat huomioon esimerkiksi päätökset Nokian hyvinvointikeskuksen rakentamisesta.
Hyvinvointikeskuksen ensimmäinen osa on rakentumassa ja toisesta vaiheesta on periaatepäätös.
– Me toivomme, että se toteutuu, Laitinen sanoo.
Toisaalta Laitinen toteaa, että Nokia on sijaintinsa ja kokonsa kannalta siitä hyvässä asemassa, että jos jotakin terveyspalvelua ei Nokialla tuoteta, ei palvelun tuottamispaikka ole kuitenkaan kovin kaukana.
Kysymys hyvinvointikeskuksen rakentamisesta kytkeytyy myös laajempaan huoleen muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialueen rahojen riittämisestä ja tulevista investointitarpeista koko alueella. Sekä Laitinen että Väätäinen ovat huolissaan siitä, mistä hyvinvointialueelle tarvittava raha tulee ja onko se riittävä.
– Itse mietin lain sisällön osalta, että onko siellä riittävästi kannustinta tehdä hyviä ja vaikuttavia päätöksiä ja palveluita, Laitinen sanoo.
– Sairaanhoitopiiri on kertonut, että heillä on miljardin euron investointitarpeet. Jos erikoissairaanhoitoon tarvitsee investoida noin paljon, riittääkö taloudellisia resursseja perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen, Väätäinen jatkaa.