Suomalaiset ovat menettäneet tänä vuonna jo kymmeniä miljoonia euroja verkkorikollisille.
Finanssiala tiedottaa, että erityisseuratuilla nettipetoksilla on aiheutettu kohteilleen yli 35 miljoonan euron menetykset.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen vahvistaa tilanteen olevan juuri näin karu.
Erityisseuratut huijaukset voidaan jakaa kolmeen eri tapaan.
Sijoitushuijauksilla on viety suomalaisilta jo noin 13 miljoonaa euroa tänä vuonna.
Toiseen huijaustapaan ovat luettavissa it-tukihuijaukset, toimitusjohtajahuijaukset sekä rakkaus- ja nigerialaishuijaukset, joita tehtailevat rikolliset ovat onnistuneet saamaan yhteensä yli 13 miljoonaa euroa.
Kolmannen huijaustavan muodostavat pankkien nimissä tehdyt huijaukset, joilla on viety yli 9 miljoonaa euroa suomalaisilta tänä vuonna.
Poliisille on tehty yli 2 200 ilmoitusta näistä edellä mainituista ja erityisseuratuista nettipetoksista tänä vuonna. Eikä siinä ole suinkaan mukana kaikkia tämän vuoden nettipetoksia.
– Poliisin tietoon tulleet petosrikokset, joiden tekopaikaksi on luokiteltu internet, niitä on kertynyt tähän mennessä jo 22 273 tänä vuonna.
Netissä tehtyjen petosten määrä on kasvanut noin 20 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2019 nettipetoksia tehtiin yhteensä 14 911 kappaletta. Vuonna 2020 niitä kirjattiin 20 589 kappaletta.
Jos tämän vuoden lukua vertaa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, niin huomataan, että nettirikosten määrä jatkaa syvällä kasvu-uralla.
Netissä kannattaa siis monestakin syystä olla tarkkana, Pöyhönen kannustaa.
Huijauksiin voi törmätä sähköpostissa, sosiaalisessa mediassa tai hakukoneissa, mutta rikolliset lähestyvät uhreja myös tekstiviesteillä, puhelinsoitoilla ja whatsapp-viesteillä.
Finanssiala tiedottaa, että huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin.
Pankkien ja viranomaisten toimin onkin tänä vuonna pystytty estämään tai palauttamaan noin 20 miljoonaa euroa rikollisille siirtymässä ollutta rahaa, Finanssialasta kerrotaan.
Lisäksi Finanssiala tiedottaa, että verkkorikoksen uhriksi voi päätyä kuka tahansa meistä. Kiire, huomiokyvyn herpaantuminen, herkkä elämäntilanne tai riittämättömät digitaidot lisäävät riskiä.
Esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita, Finanssiala tiedottaa.
Finanssiala kertoo, että Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kuluttajaliitto, poliisi, Digi- ja väestötietovirasto, Kela ja Microsoft tekevät yhteistyötä, jotta yhä harvempi lankeaisi rikollisten huijauksiin.