Näkökulma: Palveluverkko on aluevaaleissa relevantti poliittinen kysymys, mutta ei voi hallita koko keskustelua, pohtii Tamperelaisen politiikan asiantuntija Pertti Timonen.
Aluevaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta ja varsinaista vaalipöhinää vielä odotetaan. Pertti, millä teemalla keskustelu avataan?
– Hiljaista on ollut. Onkohan puolueilla vielä itselläänkään kuvaa, mitä aikovat esille nostaa.
Tähän mennessä aktiivisimpia ovat olleet maakunnan reuna-alueiden ehdokkaat, jotka ovat pelotelleet, että kunnan alueelta lähtevät palvelut ilman omaa ehdokasta, Kuinka relevantti puheenaihe tämä koko vaalin kannalta?
– Se on relevantti poliittinen kysymys. Pirkanmaalla valitaan 79 aluevaltuutettua. Vaikka joku puolue saisi neljännekseen äänistä, senkään ryhmään ei tule edustusta kaikista kunnista. Tämä on mahdotonta jo puhtaasti matemaattisesti. Varmasti jotkut kunnat jäävät kokonaan ilman aluevaltuutettua.
Eli ehdokkaan ja puolueen lisäksi yhä useampi äänestäjä pohtii myös kuntaa. Miten tämä vaikuttaa vaaliin?
– On hyvin mielenkiintoista nähdä, miten äänestäjät käyttäytyvät. Lähdetäänkö jossain kunnissa keskittämään ääniä oman kylän ehdokkaalle puoluerajojen yli.
Näissä vaaleissa pienelläkin ääniosuudella on mahdollista päästä läpi.
Aluevaltuutettu kuitenkin edustaa koko Pirkanmaata. Kuinka paljon yksittäinen ehdokas voi luvata pystyvänsä edes tekemään oman kuntansa alueen palvelujen eteen?
– Yksittäinen ehdokas on vielä aluevaltuustossa osana ryhmää. Koko aluevaltuuston roolin muotoutuminen on mielenkiintoinen. Kokevatko valtuutetut olevansa oikeasti koko maakunnan asialla.
Eli ensimmäisen aluevaltuuston rooli käytäntöjen ja rakenteiden luomisessa on poikkeuksellisen suuri?
– Oleellista on kuitenkin se, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Tässä pitäisi osata luottaa myös asiantuntemukseen. Joka kunnassa ei voi tulevaisuudessakaan olla keskussairaalaa.
Onko aluevaaleissa odotettavissa joitakin muita merkittäviä eroavaisuuksia kunta- tai eduskuntavaaleihin?
– Kannattaa huomioida, että näissä vaaleissa pienelläkin ääniosuudella on mahdollista päästä läpi. Äänikynnys on 1 prosentin kieppeillä ja tämä antaisi mahdollisuuden myös puolueiden ulkopuolisille ryhmille ja ehdokkaille. Mielenkiintoista sekin, kuinka paljon niitä nähdään.
Jos nyt pitäisi povata, niin kuinka moni äänioikeutetuista uurnalle tammikuussa lähtee?
– Ajankohta vaaleille on väärä. Alla on pitkä juhlakausi ja koronakin on nostanut päätään. Ja tammikuussa voi tulla vielä paukkupakkasetkin. Lisäksi käydään uudet vaalit ja ihmiset ymmällään. Jäädään EU-vaalien lukemiin. Äänestysprosentti alkaa 4:lla.