Lukijakirje oli 1800-luvun some – Vanhoissa lukijakirjeissä kritisoitiin nimimerkillä muun muassa kylän pappia ja keskusteltiin kulkutaudeista

Tutkimus: Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan synty on alkanut näistä kirjeistä, sanoo tutkija. Vanhoissa lukijakirjeissä kritisoitiin nimimerkillä muun muassa kylän pappia ja keskusteltiin satokaudesta ja kulkutaudeista.

Tampereen yliopiston historian tutkimuksen laitoksen Translocalis-tutkimushanke on kerännyt vanhoja lukijakirjeitä yhteiseen tietokantaan. Tutkijatohtori Heikki Kokko näkee lukijakirjeet erittäin merkittävinä suomalaisen kulttuurin synnyssä. Pekka Ruissalo
Pekka Ruissalo

Pekka Ruissalo

Mitä meillä oli ennen sosiaalista mediaa? Lukijakirjeet. Niitä on kerätty Tampereen yliopiston historian tutkimuksen Translocalis-tutkimushankkeessa, joka tutkii suomenkielisen lehdistön varhaisia lukijakirjeitä vuosien 1775–1885 väliseltä ajalta. Hanke on saanut Suuret kulttuurihankkeet -apurahan Alfred Kordelinin säätiöltä.

Hanke toteutetaan professori Pertti Haapalan johtamassa Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä (HEX). Lukijakirjeet kootaan vuoden 2023 aikana tietokannaksi, joka on tarkoitus julkaista osana Kansalliskirjaston digitaalisia kokoelmia.

Kirjeitä on kerätty nyt 70 000 ja niistä jopa merkittävän suuri osa on peräisin aikakauden tamperelaisista lehdistä, kuten Tampereen Sanomista. Aineistoa on kerännyt kesän aikana kuusi tutkimusavustajaa.

– Voi sanoa, että jopa koko suomalaisen kansalaisyhteiskunnan synty on alkanut näistä kirjeistä. Vertaus sosiaaliseen mediaan on osuva, sillä yhdistäviä tekijöitä löytyy: ihmiset pystyivät lukijakirjeissä vaikka kritisoimaan kylän pappia nimimerkin takaa kirjoittaen, sanoo tutkijatohtori Heikki Kokko, hankkeen johtaja.

Kuten nykyajan sosiaalisessa mediassakin usein, myös 1800-luvun lukijakirjeissä käsitellään hyvin arkisia asioita. Myös yhteiskunnalliset asiat nousivat esille. Tyyli on tosin jopa huomattavasti nykyistä internet-kirjoittelua säädyllisempää ja on pysynyt varmasti kohtuudessa.

– Kielenkäyttö on aivan varmasti sosiaalista mediaa siistimpää, sillä sensuuri oli toiminnassa ja mitään karuja ilmaisuja ei päästetty läpi. Sääty-yhteiskunta oli voimissaan ja se myös näkyi osaltaan kirjoituksissa, Kokko kuvailee.

Tutkijatohtori arvioi kirjeiden merkityksen kansallisen identiteetin muodostumisessa erittäin merkittäväksi.

– Lukijakirjeet heijastelevat sellaista kulttuuriperintöä, joka on jäänyt piiloon. Aikakauteen yhdistetään usein Snellmanit ja kumppanit, jotka tietysti olivatkin merkittäviä nimiä siinä kehityksessä josta syntyi suomalainen yhteiskunta ja itsenäinen Suomi. Näillä lukijakirjeillä oli kehityksessä iso rooli: ihmiset ovat kirjoittaneet kokemuksista ja ilmiöstä, jotka ovat kokeneet itselleen läheisiksi..

– Ihmiset ovat vaihtaneet ajatuksia satokaudesta ja kulkutaudeista. Uskonto määritteli aikakaudella vahvasti ihmisten ajattelua. Kirjoittajina on paljon torppareita ja työläisväestöä, jotka eivät välttämättä aikakaudella saaneet muuten helposti ääntään kuuluviin. He ovat myös edustaneet vahvasti omaa paikkakuntaansa, Kokko kuvaa.

Ja aikakaudelta muistetaan tietysti myös Aleksis Kivi ja Seitsemän veljestä. Siitäkin teoksesta löytyy asiayhteyteen mielenkiintoinen poiminta.

– Kirjan lopussa Eero alkaa kirjoittaa lukijakirjeitä, ja samalla hänelle aukeaa kirjan sanoin kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot.

Hän uskoo että tietokanta tulee vastaamaan monien ihmisten tarpeisiin. Tietokanta voi auttaa tulevaisuuden sukututkijoita siinä missä muita tutkijoita ja vaikkapa tiedotusvälineidenkin edustajia.

Tausta

Näin syntyi Mansesteri

Tampereen kuvailu Mansesterina on monille tuttu, mutta harvempi välttämättä tietää missä vertaus on ollut esillä ensimmäistä kertaa. Kyseessä on suurella todennäköisyydellä vuonna 1865 julkaistu Päivätär-sanomalehti, jossa nimimerkki G.A. F--r halusi Kyttälää kutsuttavan ”Suomen Mancesteriksi.”

Nimitys nousee esille, kun kirjoittaja alkaa miettiä, onko Kyttälä varsinaisesti paras mahdollinen nimi hänen suuresti arvostamalleen esikaupungille.

Kyttälä ei ollut tuolloin vielä osa Tamperetta, eikä edes samaa lääniä. Kyttälä liitettiin Tampereeseen vuonna 1877.

– Mutta jospa sille ei ole varsinaista sepittäjää syntynyt, niin emme me häntä toiseksi väitä: ehkä jotkut sitä jo ovat nimittäneet: Suomen Mancesteriksi!, nimimerkki kirjoittaa paikalliskirjeessään.

Lukijakirje on noin muuten suorasukainen ylistys Kyttälälle. Varsinkin oraalla ollut työläiskulttuuri miellyttää kirjoittajaa kovasti.

– Jos emme totuutta häpeä, niin voimme sanoa että Kyttälä on maassamme yksi nykyajan työn ja teollisuuden pesä, nimimerkki kirjoittaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut