Mennäänkö yksityisyydensuojassa liian pitkälle, kun vanhempi ei näe 10-vuotiaan lapsen terveystietoja? Ministeri Saarikko: "On helppo yhtyä vanhempien kritiikkiin"

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) otti viimeviikkoisella Sipoon vierailullaan kantaa siihen, onko yksityisyydensuojassa menty pienten lasten kohdalla jo liian pitkälle. Tällä hetkellä alaikäisen lapsen huoltaja pääsee katsomaan lapsen terveystietoja Kelan Omakanta -palvelusta vain jos lapsi on antanut siihen suostumuksen. Tämä koskee esimerkiksi lapsen koronatodistusta.

Alaikäinen lapsi voi puolestaan antaa suostumuksensa vain jos terveydenhuollon ammattilainen on ensin arvioinut lapsen olevan kykenevä päättämään asiasta ja kirjannut tämän tiedon potilastietojärjestelmään. Tietojen tallentaminen vaatii kuitenkin muutosta potilastietojärjestelmään. Toistaiseksi muutoksen on kuitenkin tehnyt vain kourallinen kuntia. Uudellamaalla näitä kuntia ovat toistaiseksi vain Sipoo ja Tuusula.

Jos tietoa lapsen päätöskyvystä ei pystytä tallentamaan, huoltaja ei pääse katsomaan yli 10-vuotiaan lapsen terveystietoja Omakannasta.

– Arkijärjellä on helppo yhtyä vanhempien kritiikkiin. Minäkin ajattelen samoin. Lapsella on oikeus lapsuuteen, eikä yhteiskunnan käsitykseen siitä, että 10-vuotiaan pitäisi pitää itse huolta terveydestään, Saarikko kommentoi.

– Lapsen koronapassiin liittyen ministeriöstä on lähtenyt ohjeistus oppilaitoksiin, jossa neuvotaan, että lasten on saatava tulostettua todistus koulusta. Eli sote-ammattilainen, kuten vaikka kouluterveydenhoitaja, voisi todistuksen tulostaa niissä tapauksissa, kun vanhempi ei sitä voi tehdä.

Saarikko huomautti, että ikärajakeskustelussa ongelma on syvemmällä.

– Paljon on käyty keskustelua siitä, mikä on se ikä, jolloin lapsen katsotaan olevan riittävän toimivaltainen ratkoakseen itse asioitaan. Oikeaa vastausta ei ole. Esimerkiksi teini-ikäistä ajateltaessa herkkiä kysymyksiä ei ehkä halua ruotia vanhempien vaan ammattilaisen kanssa. Etenkin silloin, jos kotona kaikki ei ole kunnossa. Pitää muistaa, että lasten todellisuudet ovat hyvin erilaisia.

Saarikko tapasi sipoolaisia perheitä MLL:n perhekahvilassa Nikkilän Nuorkalla viime perjantaina. Keskustelua käytiin niin puistoruokailusta, kaksikielisyydestä, yhdistysten perheille järjestämästä maksuttomasta toiminnasta kuin varhaiskasvatuksesta.

Epäkohtana keskusteluissa esiin nousi erityisesti sosiaali- ja varhaiskasvatusalaa vaivaava työvoimapula.

– Erityisesti sijaisia on vaikea saada. Tämä aiheuttaa ikävän kierteen, kun paikalla olevat työntekijät kuormittuvat entistä enemmän, uupuvat ja lähtevät alalta.

Ratkaisuksi ministeri ehdottaa työhyvinvointiin panostamista työntekijän näkökulmasta.

– Työnjoustot, esimerkiksi osa-aikatyön mahdollistaminen pienten lasten vanhemmille, työskentelyolosuhteet sekä erityisjärjestelyt sijaistyön houkuttelevuuden lisäämiseksi, Saarikko listasi.

Juttua päivitetty 12.11. Tarkennettu tietoa siitä, missä tilanteessa lapsi voi antaa suostumuksen, jotta huoltaja pääsee katsomaan alaikäisen terveystietoja Omakannasta.