”Turha keskittyä seiniin, jos ei ole henkilöstöä” – Kangasalla sote-uudistukseen suhtaudutaan myönteisesti, mutta henkilöstön riittävyys ja investoinnit huolestuttavat

Naapurit: Henkilöstön riittävyys, investoinnit ja palveluverkko huolestuttavat Kangasalla.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Laine (sd.) sanovat, että tulevien hyvinvointialueiden täytyy ratkoa heti henkilöstöpulaa. Riina Haapala

Riina Haapala

Teemme kaikkemme, että uudistus toteutuu mahdollisimman hyvin, sanoo Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Kyseessä on tietenkin sote-uudistus, jonka tuomat muutokset häämöttävät jo melko lähellä. Tammikuussa käydään aluevaalit ja uudet hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023.

– Pitkään valmisteltu uudistus, jossa tavoitteet ovat hyvät ja tärkeät: kaikille samanlainen hoitoonpääsy. Kuntapäättäjän näkökulmasta huolestuttavat esimerkiksi rahoituksen riittävyys jäljelle jääviin palveluihin ja se, miten onnistutaan rajapintatyössä, että asiakkaalle näkyisi vain paranevina palveluina, sanoo Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Laine (sd.).

Laine on itsekin ehdolla aluevaaleissa. Sekä Auvinen, että Laine pitävät tärkeänä sitä, että tulevaan aluevaltuustoon saataisiin edustus kaikista alueen kunnista.

– Valtuutetut eivät edusta kuntaa, mutta alueellisen tasapainon kannalta on tärkeä saada eri näkemyksiä valtuustoon, Auvinen sanoo.

Erityisesti tulevien aluevaalien jälkeisessä ajassa huolestuttavat investoinnit, palveluverkko ja henkilöstön saatavuus. Laine nostaa esiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa esillä olleen Kaupin kampuksen.

Koko maakunnan alueella pitäisi olla yhtä nopea hoitoonpääsy.

– Miten koko alueen palveluverkkoa ylläpidetään, jos jo Kaupin kampus syö valtavat investointirahat? Laine kysyy.

Hän korostaa, että aluevaltuustojen pitää saada oikeudenmukainen ja kokonaisvaltainen näkemys, että pystytään katsomaan missä ja mitä palveluita tarvitaan ja mikä on reilusti rakennettu palveluverkko.

– Peruspalveluiden pitää toimia. Toivon, että osattaisiin katsoa kokonaisuutta ihan koko maakunnan alueella. Ei keskitytä esimerkiksi vain Kaupin kampukseen. Nyt tehdään kiireellä päätöksiä, joissa sidotaan rahoja ja vaikutusmahdollisuuksia tulevalta aluevaltuustolta.

Auvinen korostaa palveluiden sujuvaa ja turvallista siirtämistä. Kuntalaisten pitää päästä lääkäriin, vaikka palveluiden tuottaja vaihtuu.

– Toinen on henkilöstö, että se turvataan. Meillä on kunnissa haaste saada henkilöstöä ja sitä pitää lähteä ratkomaan heti paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, Auvinen sanoo.

Laineen mukaan nyt keskusteluissa ovat korostuneet seinät.

– On turha keskittyä seiniin, jos ei ole henkilöstöä, hän huomauttaa.

Moni on huolestunut siitä, karkaavatko palvelut kauas omasta kunnasta.

– On päivänselvää, että palveluita, joita tarvitaan päivittäin, pitää olla lähellä. Muutaman kerran vuodessa tarvittavat palvelut voivat olla vähän kauempana ja muutaman kerran elämässä tarvittavia palveluita voi keskittää enemmän. Että tämä on mahdollista, sitä tukee hyvin toimiva joukkoliikenne, joka meillä Pirkanmaalla pääsääntöisesti on, Auvinen sanoo.

Laine ja Auvinen uskovat, että uudistus tuo mukanaan paljon hyvää. Laine toteaa, että jatkossa kuntarajat eivät sanele, mitä palveluita on käytettävissä.

– Ei eriarvoisuutta, että miten ja milloin pääsee hoitoon ja henkilöstön palkkaus yhtenäistyy. Koko maakunnan alueella pitäisi olla yhtä nopea hoitoonpääsy. Nyt on ollut eroja, että isoilla kaupungeilla on ollut laajemmat palvelut kuin pienemmillä, Laine sanoo.

Auvinen uskoo, että hyvinvointialueiden koko tuo niin säästöjä kuin kehittämismahdollisuuksia. Erityisesti nämä korostuvat sähköisten palveluiden kehittämisessä ja hankinnoissa: isompi alue pystyy hankkimaan kerralla enemmän vaikkapa hoitotarvikkeita, jolloin kappalehinta on todennäköisesti pienempi. Hän myös korostaa, että jatkossa tarkasteltava yksikkö ei ole kunta vaan hyvinvointialue.

– Todennäköisesti kaikki palvelupisteet ovat kaikkien käytettävissä. Jos yhdessä terveyskeskuksessa on tänään ruuhkaa, voit mennä toisaalle, Auvinen arvioi.

– Itse ajattelen, että tämä tulee lisäämään liikkuvia palveluita, esimerkiksi terveys- ja rokotusbusseja, jotka liikkuvat asukkaiden luo. Kun tehdään suurella mittakaavalla, on järkevää, kuntakohtaisesti ei välttämättä ole.

Auvisen mukaan Kangasalla on oltu rakentavan kriittisiä soteuudistusta kohtaan. On tuotu esiin korjauskohteita, mutta nyt päätöksen jälkeen keskitytään siihen, että uudistus onnistuu.

– Siitäkin huolimatta, että euroissa mitaten ollaan häviäjien joukossa, koska Kangasalla sotepalvelut on järjestetty poikkeuksellisen kustannustehokkaasti. Kangasala häviää uudistuksessa noin kaksi miljoonaa vuodessa.

Tällä hetkellä Kangasalla asukaskohtaiset sotekustannukset ovat 2709 euroa vuodessa per asukas.

– Esimerkiksi Tampereella asukaskohtainen kulu on satoja euroja enemmän.

Kohti aluevaaleja

Uudessa juttusarjassa Tamperelainen vierailee naapurikunnissa ja selvittää, mitä niissä odotetaan uudelta hyvinvointialueelta.

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa 2022.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 79 edustajaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut