Naapurustonsa tai asuinpaikkansa keskustan turvattomiksi kokevat myös välttelevät keskustassa liikkumista. Yhteys on samanlainen alueen kaupungistumisasteesta riippumatta. Lisäksi yhteys näiden asioiden välillä on vahvempi naisten kuin miesten keskuudessa, selviää Nordic Journal of Criminology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että sosiologian tohtorikoulutettava Pietari Kujala tutki rokollisuuden pelkoon liittyvän koetun turvattomuuden yhteyttä keskusta-alueiden välttelyyn Suomessa vuosina 2001–2016.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yksilöt, jotka kokevat asuinalueensa keskusta-alueen turvattomaksi myös todennäköisesti välttelevät näillä alueilla liikkumista. Tulokset antavat tukea aiemmille tutkimuksille, joiden mukaan koetun turvattomuuden tunne, välttelykäyttäytyminen, sekä näiden yhteys on naisten keskuudessa vahvempi kuin miesten keskuudessa, kertoo tiedotteessa apurahatutkija ja tohtorikoulutettava Kujala.
Hän tarkasteli tutkimuksessaan alueita, jotka ovat kaupungistumisasteeltaan erilaisia. Aiemmassa kansallisessa tutkimuksessa huomio on kiinnittynyt kaupungistumisasteeltaan korkeisiin alueisiin.
– Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että naapuruston tai oman asuinalueen kaupungistumisasteesta riippumatta yksilöt välttelevät keskusta-alueilla liikkumista, jos he kokevat nämä alueet turvattomiksi. Myös tämän osalta yhteys on naisilla vahvempi kuin miehillä, Kujala jatkaa.
Kansallisella tasolla ilmenevät erot sukupuolten välillä näkyvät myös aluetasolla.
– Huolimatta asuinkunnan tai naapuruston kaupungistumisasteesta, niiden osuus, jotka kokevat turvattomuutta asuinalueensa keskustassa ja myös välttelevät keskustaa, on naisten keskuudessa keskimäärin suurempi kuin miesten keskuudessa, Kujala sanoo.
Tutkimuksen tulokset korostavat Kujalan mielestä sitä, että miesten ja naisten väliset erot on otettava huomioon koetun turvattomuuden vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Lisäksi tulokset muistuttavat siitä, että myös harvemmin asutuilla ja turvallisilta vaikuttavilla alueilla koetun turvattomuuden vähentäminen on tärkeää.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden vuoden välein ilmestyvää poliisibarometri-poikkileikkausaineistoa. Se kerätään haastattelemalla noin tuhatta 15–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen aineisto sisälsi tietoja vuosina 2001–2016 kerätyistä aineistoista.
