Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Keväällä Tampereen MM-kisoissa halutaan nähdä ainakin 350 000 kiekkofania – "Moderni areena tarkoittaa useita vanhaa parempia käytännön asioita"

Jääkiekko: Vuoden 2022 MM-kotikisojen huuma näkyy katsomoissa ja kaduilla sekä Tampereella että Helsingissä. Suuret fanialueet tehdään aivan areenoiden kupeeseen, kertoo pääsihteeri Heikki Hietanen.

Jääkiekon miesten vuoden 2022 Suomen MM-kisojen pääsihteeri Heikki Hietanen kertoo, että tavoite on saada myytyä yhteensä 500 000 lippua kisojen otteluihin.

Niistä 350 000 lippua myytäisiin pääisäntäkaupunki Tampereen Kannen areenalle ja 150 000 toiselle kisa-areenalle Helsingin Pasilassa.

Suomen MM-kisojen lipunmyynnissä järjestettiin jääkiekon arvokisojen historiassa ensimmäistä kertaa lippuarvonta, jonka kautta haettiin peräti yli 1,6 miljoonaa lippua.

– Haimme sillä tasapuolisuutta. Jokainen saattoi rekisteröityä, osallistua arvontaan ja onnetar valitsi lipunsaajat. Minua jännitti järjestelmän teknisen puolen onnistuminen, mutta hyvinhän se sujui, Heikki Hietanen sanoo.

Leijonat pelaa kaikki ottelunsa Tampereen Kannen areenalla. Suomen pelipäivien liput sekä finaaliviikonloput pelit ovat loppuunmyytyjä.

Moderni areena tarkoittaa useita vanhaa parempia käytännön asioita.

– Kun pääsemme analysoimaan areenan tiloja niin uskon sen jälkeen vapautuvan lippuja Suomenkin otteluihin, Hietanen toteaa.

Suomi on viimeksi isännöinyt jääkiekon miesten MM-kisoja kokonaan uudella peliareenalla vuonna 1997, jolloin Hartwall Areena oli juuri valmistunut. Nyt vastaava uutuudenviehätys on edessä Tampereella.

– Kansainvälisten toimijoiden toiveet lisääntyvät ja esimerkiksi tilavaatimukset lisääntyvät vuosi vuodelta. Uudella areenalla on moni sellainen asia jo valmiiksi mietittynä, Hietanen sanoo.

– Moderni areena tarkoittaa useita vanhaa parempia käytännön asioita. Esimerkiksi Tampereen Kannen areenan digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia ja helpottaa. Meidän ei tarvitse peitellä mainoksia vaan saamme napin painalluksella MM-kisojen kumppanien mainokset esille, mies jatkaa.

MM-kisoihin valitaan noin 1300 vapaaehtoista työntekijää. Vapaaehtoiset hakivat 33 eri työtehtävään, jotka liittyvät muun muassa ottelutapahtumaan, lipunmyyntiin, turvallisuuteen, akkreditointiin, asiakaspalveluun ja kuljetuksiin.

– Innokkaita hakijoita oli paljon ja vastaanotimme hakemuksia yli 20 eri maasta ja ympäri Suomen. Hakijoita tuli muun muassa Kanadasta, Venäjältä, Ruotsista ja Sveitsistä, pääsihteeri Hietanen kertoo.

Kisat näkyvät isäntäkaupungeissa laajalti myös areenoiden ulkopuolella. Sekä Tampereen Kannen areenan että Hartwall Areenan läheisyyteen rakennetaan fan zone eli kisafanit yhteen kokoava alue.

Tampereella se tulee areenan viereen rautatieaseman kupeeseen. Helsingissä koetaan jotain täysin uutta, kun käytössä on maailman suurin fan zone, Mall of Tripla.

Fan zone -alueelle tulee telttoja, joissa voi vaikkapa katsella Suomen pelejä jos ei onnistunut saamaan lippua otteluun.

– Fan zonelle tulee erilaisia aktiviteetteja pelien katseluista esiintyjiin, haastatteluihin, maskotin vierailuihin ja kisainfoon. Fan zone -ohjelmat julkistetaan huhtikuussa, Heikki Hietanen valottaa.

Heikki Hietasen ensimmäinen oma muisto jääkiekon MM-kisoista on Tampereelta vuoden 1965 kisoista, jotka pelattiin uudessa Hakametsän jäähallissa.

– Olin 6-vuotiaana katsomassa isäni ja veljeni kanssa muistaakseni Suomi–Tsekkoslovakia-ottelua. Lalli Partisen maila meni varresta poikki ja joku heitti sen katsomoon.

– Maila lensi viereeni ja otin sen itselleni. Maila on valitettavasti kadonnut vuosien saatossa, Hietanen kertoo.

Erikoinen sattuma on se, että Hietanen ja Partinen pelasivat vuosia myöhemmin kotimaisessa alasarjassa samassa joukkueessa pakkiparina.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Tampereen uusi sydän -erikoisliitteessä.

Lue koko liite täältä