Kuluttajan asema paranee, kun kuluttajansuojalain tavarankauppaa koskevia säännöksiä uudistetaan.
Yksi uudistuksista on se, että jos tavarassa ilmenee virhe vuoden kuluessa sen vastaanottamisesta, virheen oletettaisiin olleen tavarassa jo ostettaessa, ellei esimerkiksi tavaran normaali kestoikä ole alle vuosi. Nyt tämä olettama-aika on kuusi kuukautta, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tiedote.
Maamme hallitus esittää kuluttajansuojalakiin myös uutta lukua digitaalisista sisällöistä ja -palveluista.
Muutokset perustuvat uusiin EU-direktiiveihin, joita aletaan soveltaa ensi vuoden alusta.
Niiden mukaan myyjän virhevastuuajan tulee olla vähintään kaksi vuotta. Maat saavat kuitenkin itse päättää pidemmästäkin ajasta.
Suomessa virhevastuuaikaan ei olekaan tulossa muutosta. Virhevastuuaika kertoo, että ostaja voi vedota tavaran virheeseen myös virheolettaman ja takuuajan päättymisen jälkeen, jos tavaran kestoikä normaalikäytössä jää lyhyemmäksi kuin mitä ostaja voi yleisen mittapuun perusteella olettaa.
Jatkossakin virhevastuuaika määräytyisi meillä siten tavaran oletetun käyttöiän perusteella. Sen rajana olisi viime kädessä yleinen vanhentumisaika.
– Ympäristön, kuluttajien ja taloudellisesti kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että tavarat ovat kestäviä ja pitkäikäisiä, toteaa tiedotteessa KKV:n kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.
Jatkossa virheellisen tavaraan ostaneella olisi lähtökohtaisesti vapaus valita, vaatiiko hän tavaran korjaamista vai vaihtamista. Myyjän ei kuitenkaan ole pakko oikaista virhettä, jos siihen on ylitsepääsemätön este tai jos siitä aiheutuisi hänelle kohtuuttomia kustannuksia.
Uusilla säännöksillä pyritään KKV:n tiedotteen mukaan myös ehkäisemään korjauskierteitä. Sen vuoksi kuluttajalla olisi pääsääntöisesti oikeus hinnanalennukseen tai kaupan purkuun jo yhden tuloksettoman korjaus- tai vaihtoyrityksen jälkeen.
Jos ostaja vaihtaa virheellisen tavaran, hänen ei täydy maksaa sen normaalista käytöstä ennen kuin hän vaihtaa tavaran. Myyjällä olisi kuitenkin oikeus saada ostajalta korvaus sellaisesta tavaran kulumisesta, joka johtuu muusta kuin normaalista käytöstä.
Ensi vuonna voimaan tulevassa laissa ei olisi enää kohtaa, jonka mukaan tavaran voi myydä ”sellaisena kuin se on”. Käytetyn tavaran virheellisyyttä olisi arvioitava samoin perustein kuin uutta tavaraa.
Takuutodistuksen antamiseen on tulossa se muutos, että tavarankaupassa todistus olisi aina annettava ostajalle kirjallisesti tai sähköisesti. Nyt se tulee antaa kirjallisesti vain, jos ostaja sitä pyytää.
Lakiin on tulossa täysin uutta sääntelyä, jotka liittyvät digitaalisiin palveluihin ja sisältöihin, myös etänä tehtäviin kauppoihin.
Yksi myyjälle tulevista velvollisuuksista on, että hän toimittaa ostajalle päivitykset määrätyn ajanjakson ajan. Kuluttaja voisi kuitenkin itse vapaasti päättää, asentaako hän toimitetut päivitykset.
Jos hän ei niitä asenna, hän ei voi olettaa hyödykkeen olevan edelleen sopimuksen mukainen eli myyjä ei ole asiasta vastuussa. Myyjä ei silloin tietyin edellytyksin ole vastuussa mahdollisesta virheestäkään, jonka puuttuva päivitys aiheuttaa.
– Kannatamme sitä, että tavarankaupan ja digisopimusten virhevastuusääntely on johdonmukaista. Sekin tuo selkeyttä, kun samat säännöt pätevät myyntitavasta riippumatta, niin liiketiloissa kuin etämyynnissä tehtävissä kaupoissa, sanoo Väänänen.
Sääntelyn piiriin kuuluisivat esimerkiksi tietokoneohjelmat, digitaaliset pelit ja sähköiset kirjat sekä myös sopimukset, jotka koskevat pilvipalveluiden ja sosiaalisen median kaltaisia palveluja.
