Naapurit: Ylöjärvellä toivotaan, ettei vaaliväsymys paina ennen aluevaaleja.
Aluevaalit tulevat, halusi sitä tai ei, joten Ylöjärvellä on päätetty kääntää katseet uudistuksen tuomiin positiivisiin puoliin. Kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen toteaa, että varsinaiset vaalijärjestelyt sujuvat viranhaltijoilta rutiinilla. Parhaillaan on menossa myös tiedonkeruuvaihe.
– Helmikuun loppuun mennessä pitäisi toimittaa vatelle hyvinkin paljon tietoa kaikista sopimuksista ja siirtyvistä henkilöistä, Piiparinen kertoo.
Myös hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeisen ajan valmistelu on jo aloitettu.
– Tämän ja ensi vuoden aikana käydään yt:t siirrosta ja sitten on tulevaisuuden kaupungin suunnittelu. Se painottuu pitkälti ensi vuoteen, mutta sitä on jo aloitettu tässä syksyllä strategiatyön yhteydessä.
Jos viranhaltijoilla on melko selvät sävelet, politiikan puolella on enemmän epävarmaa.
– Tärkeintä on, että vaaliväsymyksen jälkeen kaikki jaksaisivat lähteä kampanjoimaan. On vähän noloa, jos äänestysprosentti alkaa kolmosella, sanoo Ylöjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juho Ojares (kok.) joka on itsekin ehdolla aluevaaleissa.
Nyt ainakin tehdään jotain, että haetaan muutosta.
Pauli Piiparinen
– Asia on kuitenkin äärimmäisen tärkeä. Pirkanmaan hyvinvointialueen budjetti on se pari miljardia, lähes kymmenen kertaa meidän kaupungin nykyisen budjetin suuruinen.
Huolenaiheena Ojares ja Piiparinen näkevät erityisesti taloudelliset asiat.
– Jos tulee taloudessa tiukkaa, mikä on kunnan kannustin hoitaa ennaltaehkäiseviä palveluita, koska seuraukset menevät hyvinvointialueen piikkiin, Ojares pohtii.
– Toivottavasti näin ei käy, että kunnat alkavat luistaa, koska se tulee kokonaisuudessaan paljon kalliimmaksi, jos ennaltaehkäisevä työ laiminlyödään ja inhimillisesti kalliimmaksi.
Piiparinen kertoo, että taloudellisiin asioihin liittyvissä laskelmissa on vielä paljon epävarmuutta.
– Tarkoitus on tehdä uudistus, joka olisi veronmaksajille hyödyksi, mutta tarkoitus ei ole kenenkään taloudellista kestokykyä romuttaa, Piiparinen sanoo.
Hän arvioi, että tulevina vuosina tullaan vielä opettelemaan ja myös tekemään korjausliikkeitä. Piiparinen muistuttaa myös, että kuntiin on tulossa iso vuokralainen, kun hyvinvointialueet vuokraavat sote-kiinteistöt kunnilta. Siirtymäkauden vuokrasopimus on voimassa vähintään kolme vuotta.
– Miten se saadaan rullaamaan ja miten jatkuvuus hoidetaan, että saadaan rakennukset pidettyä kunnossa. Tärkeää uusille päättäjille katsoa ihmisten palveluiden näkökulmasta tätä asiaa, Piiparinen sanoo.
Ylöjärvellä ei kuitenkaan ole jääty murehtimaan vain mahdollisia negatiivisia vaikutuksia.
– Positiivisena asiana nostan kuntien kannalta sen, että meillä on suhteessa enemmän resursseja ja aikaa käytettävissä sivistyksen ja elinvoiman asioihin. Todennäköisesti kokousten määrä pysyy suurin piirtein samassa skaalassa, niin on enemmän aikaa keskittyä, että saadaan Ylöjärvestä entistä elinvoimaisempi kaupunki, Ojares sanoo.
Piiparinen muistuttaa, että kun soteuudistusta aikanaan käynnisteltiin, yhtenä isona haasteena oli erikoissairaanhoidon kulujen kasvaminen suhteessa perusterveydenhuoltoon.
– Sitä rajapintaa haluttiin lähteä poistamaan. On pitkään odotettu, että pannaan yksiin käsiin, pitäisi näkyä pitkässä juoksussa sitä taloudellistakin positiivista. Perusongelmat eli sotemenojen kasvu on jatkunut vuosi vuodelta. Nyt ainakin tehdään jotain, että haetaan muutosta, Piiparinen sanoo.
– Monesti ollaan sen kanssa painittu, kun sairaanhoitopiiriltä tulee suurempi lasku kuin mitä on odotettu, jatkossa kunnassa ei tarvitse murehtia siitä, Ojares lisää ja toteaa, että se on jatkossa toki aluevaltuutettujen ja hyvinvointialueiden murhe.
– Etenkin kun ollaan päästy uuteen rutiiniin talouden osalta, talousarvion laatiminen on ehkä helpompaa ja tarkempaa, koska yksi liikkuva, ulkoa päin tuleva osa jää pois.