Kirjasto: Sähköisten palveluiden tuen puute näkyy Tampereen kirjastoissa, sanoo palvelupäällikkö Perttu Rasi.
Kun sähköpostin salasana pitää nollata, puhelimen muisti on täynnä tai valokuvia pitää siirtää kansiosta toiseen, jää monella sormi suuhun. Silloin osoite on usein kirjasto – ja monesti se on myös oikea paikka.
– On kauheasti sellaisia asioita, jotka tulevat digielämässä vastaan, joille ei oikeasti ole ketään, varsinkaan ilmaista paikkaa, joka neuvoisi, sanoo digitukea tarjoavien Tampereen kaupunginkirjaston Tietotorien palvelupäällikkö Perttu Rasi.
– Google, isot puhelinvalmistajat ja Microsoft ovat kaikki firmoja, joiden kanssa olemme puolipakolla tekemisissä nykyään, mutta eihän niillä ole varsinkaan sellaista tukea, että voisi mennä paikan päälle ja joku auttaisi.
Yhtenä erityisen vaikeana Rasi mainitsee tietokoneen resurssienhallinnan käytön.
– En tiedä, ovatko Microsoftin insinöörit resurssienhallintaa suunnitellessaan tajunneet, että kukaan ei tule tajuamaan sitä. Se on todellinen kompastuskivi. Kansiorakenteet ja niiden välillä siirtyminen ja tiedostojen vieminen paikasta toiseen. Se on asia, mitä aina vaan jeesataan.
Jonkin verran kirjastoissa näkyvät erilaiset viranomaispalvelut. Rasi sanoo, että harvoin asiakas sanoo, että esimerkiksi pankki on heidät kirjastoon ohjannut, mutta tällaisiakin tapauksia on tullut.
Jos asiakas sanoo, että pankista on väitetty kirjaston opastavan verkkopankin käyttöön, Rasi on ottanut yhteyttä pankkeihin. Hän uskoo, että toisinaan kyseessä on seurapelistä tuttu ”rikkinäinen puhelin”.
– Kun on pankkien henkilökunnan kanssa jutellut, niin siellä on tuki jollain tavalla järjestetty.
Tampereella on erillinen Tietotori kolmessa kirjastossa: Hervannassa, Lielahdessa ja Sampolassa. Rasi kertoo, että Hervannan kirjastossa näkyy jonkin verran maahanmuuttajien viranomaisasiointi.
– On ymmärrettävää, että kun on kielimuuri, niin tarvitaan apua nettisivuilla lomakkeen löytämiseen ja tekstien ymmärtämiseen.
Maahanmuuttoviraston palveluiden opastamisen lisäksi Hervannassa näkyy muita enemmän Kela. Kela-asioinnissa kyse on usein liitteiden ja lomakkeiden tulostamisesta. Kun kotona ei ole tulostinta, kirjastossa on.
– Se oli jännä, että Kelalla on Hervannassa mainittu kaksikin opastuspistettä, josta saadaan tarvittaessa etäyhteys Kelan henkilökuntaan, mutta jostain syystä asiakkaita siitä huolimatta tulee kirjastoonkin. Ehkä aukioloajat eivät riitä tai neuvontapisteistä ei tiedetä. Kirjasto on iso, tunnettu paikka ja ihmiset tulevat herkästi meille hoitamaan asioitaan.
Lain mukaan sähköisiä palveluita tarjoavan viranomaisen pitää myös osoittaa taho, joka opastaa asiakkaita niiden käytössä. Myös kirjasto on viranomainen, jonka velvollisuutena on opastaa omien e-kirjojen ja verkkokirjaston käytössä. Rasi sanoo, että esimerkiksi Kelalla ja verottajalla on tapoja, joilla he opastavat ja auttavat asiakkaita.
– Tuntuu, että moni elää vielä muutaman vuoden takaisessa ajatuksessa, jolloin tukimuotoja ei oltu saatu pystyyn. Nyt kun ne on, niin ajatellaan vieläkin, ettei saa. Tuntuu, että tiedotus ei ole mennyt perille.
Rasi sanoo, että digitukea on myös alettu kehittää valtakunnan laajuisesti varsin myöhään.
– Marssijärjestys on ollut vähän katollaan. Ensin on tullut palveluita ja sitten vasta on ruvettu miettimään, miten autetaan niitä, jotka eivät pysty suoraan itse käyttämään. On joko yliarvioitu kansan digiosaaminen tai siitten jätetty ajattelematta asiaa.