Uhanalaisten lajien metsästyksen rajoittamiseen tähtäävä kansalaisaloite on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta. Aloitteessa metsästyslakia esitetään muutettavaksi siten, että uhanalaiseksi luokiteltu riistalaji olisi aina rauhoitettu.
Osa Suomessa pesivistä vesilinnuista on luokiteltu uhanalaiseksi jo kolmessa arvioinnissa peräkkäin niiden jatkuvan ja voimakkaan taantumisen vuoksi. Näitä lajeja ovat jouhisorsa, heinätavi ja tukkasotka. Niitä saa silti metsästää rajoituksetta.
Tänään eduskunnalle luovutetun aloitteen käynnistivät muutamat lintuharrastajat. Muun muassa World Wildlife Fund (WWF) Suomi ja BirdLife Suomi edistivät allekirjoitusten keräämistä.
– Uhanalaisen, taantuvan populaation metsästys ei ole kestävää, vaan syventää taantumista edelleen. Kestämättömän metsästyksen ei pidä olla kansalaisoikeus, toteaa tiedotteessa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Kansalaisaloitteen tarkoitus ei ole kieltää metsästystä pysyvästi. Sen tarkoitus on parantaa metsästyksen sääntelyä siten, että taantumisen takia uhanalaiselle kannalle annetaan mahdollisuus elpyä ajoissa.
BirdLife Suomen tiedotteen mukaan liian vähiin huvenneen kannan palauttaminen metsästystä kestävälle tasolle on äärimmäisen vaikeaa ja kallista.
Tämä on hyvin helppo keino torjua luontokatoa.
BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa kertoo, että viime vuosina uhanalaisten lajien osuus vesilintusaaliista on ollut kymmenen prosentin luokkaa.
– Näiden lajien tilapäinen rauhoittaminen ei pienentäisi metsästyssaalista merkittävästi, mutta sillä olisi suuri merkitys lajien kannan kehitykselle. Tämä on hyvin helppo keino torjua luontokatoa, sanoo Arkiomaa.
Suomen on tiedotteen mukaan kannettava vastuunsa myös kansainvälisestä lajien suojelusta. Siitä on esimerkkinä maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi luokiteltu alli.
Tiedotteessa kirjoitetaan, että sen rajoitettukaan metsästys ei ole nykytilanteessa kestävää, koska lajia uhkaa yhä pahemmin myös arktisten alueiden lämpeneminen.
Kun talvet ovat leudontuneet Suomessa, ovat meillä talvehtivien allien määrät viime vuosina kasvaneet lajin kokonaiskannan laskusta huolimatta. Tämän vuoksi kansainvälinen näkökulma tulee huomioida metsästyksen sääntelyssä.
Tiedotteessa todetaan, että metsästyksen sääntelyn rinnalle tarvitaan myös muita keinoja. Niitä ovat lajien elinympäristöjen hoitaminen ja kunnostaminen, jotta niiden elinmahdollisuudet voidaan turvata pysyvästi.