Aluevaaleja ei odoteta innolla Lempäälässä: ”Isot vievät ja muut vikisevät”

Naapurit: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck (kok.) ja kunnanjohtaja Heidi Rämö lataavat suorat sanat edessä olevista vaaleista.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck ovat huolissaan siitä, miten tulevan hyvinvointialueen palvelut jakautuvat. Riina Haapala

Riina Haapala

Sekavuus leimaa sote- ja maakuntauudistusta, sanoo Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck (kok.).

– Tässä vaiheessa, kun aluevaalit ovat muutaman kuukauden kuluttua, ei vieläkään tiedetä tarkasti, mistä aluevaltuusto tulee päättämään. Melko hankala lähteä ehdokkaaksi, Träskbäck sanoo.

Hän aikoo kuitenkin lähteä itse ehdolle.

Träskbäck ja Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö ovat huolissaan siitä, mitä aluevaalien jälkeinen aika eli niin sanottu hyvinvointialueaika tulee käytännössä tarkoittamaan. Kunnan näkökulmasta huolestuttavimpana asiana he näkevät investointien rahoituksen.

– Sotemuutosta ja hyvinvointialueita tehdään vanhusväestön näkökulmasta ja pienten kuntien tilanteen helpottamiseksi, mutta me olemme kasvukunta ja meillä ovat haasteena investoinnit ja millä ne pystytään rahoittamaan, Rämö sanoo.

Investointeja ovat muun muassa uudet koulut ja päiväkodit.

Aluevaltuustossa isot vievät ja muut vikisevät.

Jocka Träskbäck

– Jos pitää jotain tasapainottaa, niin joudutaan leikkaamaan lapsilta ja nuorilta ja sehän ei kauhean kivalta kuulosta, Rämö toteaa.

Kuntalaisen näkökulmasta huolestuttavat palvelut: onko oma terveyskeskus olemassa viiden vuoden päästä vai pitääkö lähteä lääkäriin kymmenien kilometrien päähän.

– Ja meillä on sentään hyvä tilanne Pirkanmaalla. Tampere sijaitsee oikeasti keskellä. Monella muulla hyvinvointialueella näin ei ole, Rämö sanoo.

– Ikävä kyllä kukaan ei tiedä, mihin uudistus johtaa kolmen vuoden päästä. Tässä on vähän lähdetty soitellen sotaan. Olisi ehkä kannattanut muutaman vuoden katsoa tarkemmin, että paketti on kunnossa. Pahin seuraus ylikunnallisesti on se, että kun yksityisiä palveluntarjoajia ajetaan alas, julkinen sektori ruuhkautuu niin pahasti, ettei siellä pääse hoitoon, Träskbäck lataa.

Työntekijöitä Lempäälästä siirtyy hyvinvointialueelle 400–500.

– Eräiden ammattiryhmien kanssa käydään edelleen keskustelua siitä, kuuluvatko he siirtyviin vai eivät.

Rämö kertoo, että päätöksenteon valmistelu on aiheuttanut jo viime vuoden lopulla sitä, että ihmiset vaihtavat työpaikkoja.

– Jokainen miettii sitä omaa, mahdollista vakinaista työpaikkaa. Ihmiset ovat hakeutuneet erilaisiin tehtäviin ja pohtivat, meneekö tämä hyvinvointialueille ja jos on yksityisellä, että onko työpaikka turvattu. Tämä aiheuttaa paljon levottomuutta, Rämö sanoo.

Hän toivoo päätöksiä, jotta tulevaisuus selkeytyisi.

– Työntekijät kunnissa saisivat työrauhan ja kaikkia helpottaisi, mikäli tiedettäisiin, mitä päätöksiä missäkin kohtaa tehdään. Nyt asiat ovat kovin auki.

Träskbäck näkee huolestuttavana asiana myös aluevaltuuston koostumuksen eli sen, kuinka paljon siellä tulee olemaan keskuskaupungin edustajia muiden kuntien edustajiin verrattuna.

– Näen erittäin ongelmallisena sen, että meillä on alustavien laskelmien mukaan Pirkanmaalla seitsemän kuntaa, joilla ei ole yhtään ainutta edustajaa aluevaltuustossa. On tosi surullista, että meille tulee kuntia, jotka eivät voi vaikuttaa oman alueensa yksiköihin, kuten terveyskeskuksiin, Träskbäck sanoo.

– Joku muu päättää heidän puolestaan.

– Uudistusta perustellaan tasa-arvolla, mutta jos se tosiasiassa menee näin, niin kuinka voidaan sanoa, että argumentti tasa-arvoisuudesta ja demokratiasta toteutuu, Rämö kysyy.

– Silloin toivoisi, että otettaisiin uudestaan harkintaan Arkadianmäellä.

Träskbäck istuu tällä hetkellä myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa. Hän kertoo, että valtuustossa on äänivaltaleikkuri, joka vähentää isojen ja suurentaa pienten kuntien painoarvoa.

– Aluevaltuustossa näin ei ole. Siellä isot vievät ja muut vikisevät. Ei voi jättää edes eriävää mielipidettä, kun ei ole mukana, Träskbäck sanoo.

Träskbäckin mukaan ambulansseista on jouduttu vuosittain taistelemaan sairaanhoitopiirissä.

– Jos jatkossa keskuskaupunki yksin päättää, niin ei kannata varmaan Kihniössä tai Vesilahdella saada sydänkohtausta, ainakaan virka-ajan ulkopuolella. Aluevaltuutettujen tehtävä on katsoa maakuntaa yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena.

Juttusarja

Kohti aluevaaleja

Uudessa juttusarjassa Tamperelainen vierailee naapurikunnissa ja selvittää, mitä niissä odotetaan uudelta hyvinvointialueelta.

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa 2022.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 79 edustajaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut