Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tamperelaisen vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Takk koulutti mielenterveystulkkeja – "Ei ole toistaiseksi virallinen nimitys tai nimike..."

Näkökulma: Koulutuksella pyritään ehkäisemään osaltaan sitä, ettei väärinkäsityksiä synny, sanoo kouluttaja Ekaterina Tsavro.

Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa on saatu juuri päätökseen toinen koulutusohjelma, jossa on täydennyskoulutettu mielenterveystulkkeja. Tulkki auttaa henkilöitä asioimaan Suomessa omalla äidinkielellään. Nyt valmistuneita ammattiosaajia on 31.

– Tulkki auttaa viestinnässä ja varmistaa, että se sujuu tasavertaisesti, kertoo kouluttaja Ekaterina Tsavro.

Käytännössä puhutaan siis koulutuksesta, joka on tarjonnut muun muassa lisätietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista ja diagnooseista noin yleensä.

– Mielenterveystulkki ei ole toistaiseksi virallinen nimitys tai nimike. Termi on peräisin Mieli ry:ltä, joka on käyttänyt tulkkeja omassa toiminnassaan. Niissä on paljon eroja: tulkkina saattaa välillä toimia myös kouluttamaton henkilö, jolta voi puuttua ymmärrys siitä, millaista terapiatulkkaus on. Saattaa olla puutteita sanastossa ja käsitteissä, se on yksi haaste.

– Mieli ry:ltä olivat yhteydessä, että voidaanko kehittää koulutusohjelma, jossa käydään läpi esimerkiksi terapiatulkkauksessa käytettävää sanastoa sekä yleisiä sairauksia, joita tähän liittyy. Tartuimme haasteeseen.

Mielenterveystulkkeja on monenlaisia, ja monenlaisia ovat tulkkien haasteetkin. Tulkkia tarvitaan tilanteissa, joissa kaikki eivät osaa samaa kieltä. Mielenterveystulkki mahdollistaa tasavertaisen kommunikaation, kun esimerkiksi vieraskielinen tai viittomakielinen henkilö tarvitsee apua terapiatilanteessa omalla kielellään.

– Mitä enemmän tulkilla on pohjatietoa asioista, hänen on sitä helpompi toimia. Tulkit miettivät hyviä ilmaisuja ja vastineita sellaisille termeille, joille ei välttämättä löydy vastineita toisesta kielestä, Tsavro sanoo.

– Tulkki tulkkaa kaiken mitään siihen lisäämättä, mitään siitä pois jättämättä. Tulkki ei ole kävelevä sanakirja, vaan pyrkii siihen että asia menee perille, Tsavro kuvailee.

Kouluttaja on iloinen niistä kokemuksista, joita jäi käteen mielenterveystulkkien täydennyskoulutuksesta. Jatkoakin on luvassa.

– Tarkoituksena on järjestää kerran vuodessa täydennyskoulutus tulkeille, joilla on kiinnostusta aiheeseen liittyen. Se on heille mahdollisuus syventyä.

– Tulkeille on harvemmin täydennyskoulutusta saatavilla. Tulkeille on tärkeää päästä keskustelemaan niistä asioista, jotka askarruttavat. Ja puhua sanastosta, esimerkkinä ahdistus.