"Lielahden nollakuitu on laadultaan erittäin hyvää" – Tutkija lupaa, että Näsijärvessä mädäntyvän puumassan voi rahastaa kolmesti kymmenien miljoonien tuotolla

Tekniikka: Tutkija uskoo yhä, että Näsijärvessä mädäntyvästä puumassasta olisi investointien ja kulujenkin jälkeen tarjolla vähintään kymmenien miljoonia tuotot.

Tutkija Elias Hakalehto on vakuuttunut, että pilottitutkimuksen laskelmat todistavat biojalostamisen hyödyt. Petteri Mäkinen
Petteri Mäkinen

Petteri Mäkinen

Hiedanrannan koelaboratoriossa Näsijärven nollakuidulla pari vuotta sitten testejä tehnyt tutkija ja yrittäjä Elias Hakalehto patistaa yhä Tamperetta biojalostamaan pohjassa makaavan mädäntyvän puumassan.

Hakalehto on viime vuosina esittänyt arvioita siitä, että nollakuidusta biojalostuksella saatavien kemikaalien arvo olisi jopa 200 miljoonaa euroa.

Tutkijan tuoreimman arvion mukaan kaupunki nettoaa biojalostamisesta 30–110 miljoonaa sen jälkeen, kun päältä on vähennetty muun muassa biojalostuslaitoksen perustamisen ja nollakuidun nostamisen noin viiden vuoden aikana aiheuttamat kustannukset.

– Biojalostamisella saadaan sekä ympäristö siivottua että synnytettyä kaupallista liiketoimintaa tamperelaisella ja suomalaiselle osaamisella, tiivistää Hakalehto.

Lielahden pohjukkaan on takavuosikymmenten sellunkeiton tuloksena jäänyt arvioiden mukaan ainakin 1,5 miljoonaa kuutiota eli noin 14 eduskuntatalon tilavuuden verran puunkuorijätettä. Suurimmillaan kerros on jopa 10 metriä.

Mädäntynyt ja haiseva massa haittaa virkistyskäyttöä järvellä, jonka rannalle on suunnitteilla 25 000 asukkaan kaupunginosa.

Hakalehdon mallissa nostettu nollakuitumassa kierrätettäisiin lähes täydellisesti ja rahastettaisiin vielä kolmeen kertaan.

Biojalostamisessa massaan lisätään mikrobeja ja entsyymejä ja saadaan muun muassa kosmetiikassa, liimoissa ja terveystuotteissa käytettävää laktaattia eli maitohappoa ja makeutusaine mannitolia.

Sen jälkeen biokaasun voisi käyttää hyväksi energiantuotannossa. Lopuksi vielä jäännöksen voi käyttää maanparannusaiheena.

– Lielahden nollakuitu on laadultaan erittäin hyvää. Se on syntynyt aikana ennen mikromuoveja ja luomulannoitteen kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

Hakalehto kokeili nollakuidun biojalostamista Hiedanrannan koelaboratoriossa vuosina 2018–19 maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa projektissa. Nollakuitua nostettiin kokeisiin muutama kymmenen tonnia. Tutkijan mukaan tuotantokokoa olevan laitoksen tekeminen ei ole nykyteknologialla hankkeen kynnyskysymys.

– Tieteellisiä ja teknisiä riskejä ei merkittävästi ole. Kaikki prosessit ovat tunnettuja. Tämä on loppujen lopuksi riskittömin vaihtoehto.

Hankkeen suurimmat kulut syntyisivät biojalostuslaitoksen perustamisesta ja nollakuidun nostamisesta. Kumpikin olisi Hakalehdon arvion mukaan parikymmentä miljoonaa euroa.

Hakalehdon mukaan tuoreimman tuottoarvion suurelta kuulostava 80 miljoonan euron haarukka johtuu varovaisesta laskutavasta.

– Yli 100 miljoonaa on optimaalinen arvio, 30 miljoonaa taas minimituotto, jos kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Lisäksi tuottoon vaikuttavat esimerkiksi kemikaalien maailmanmarkkinahinnan muutokset.

Hakalehdon mukaan Tampereella olisi oiva tilaisuus toimia uuden tekniikan edelläkävijänä. Tulevaisuudessa biojalostamoalan osaamiselle olisi hänen mukaan käyttöä, sillä vastaavanlaisia nollakuitumassoja on maailmalla vesistöissä tuhansia.

– Hiedanrannassa voitaisiin kehitellä toimintamalli sille, miten tällaisten kanssa pitää menetellä. Pitkässä juoksussa kertymät ovat iso bisnes. Tamperelainen teollisuus on ollut ennenkin edelläkävijä tuomalla muun muassa sähkövalon Finlaysonille.

Samalla Tampere saisi hänen mukaansa ison imagohyödyn ilmastonmuutoksen vastaisessa työstä ja vähenevien raaka-ainevarojen tehokkaasta hyödyntämisestä.

Tampereella lapsuutensa ja kouluvuotensa viettänyt Hakalehto toimii Helsingin yliopistossa mikrobiologisen agroekologian ja Itä-Suomen yliopistossa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina. Pilottihanketta hän on tehnyt omistamansa Finnoflag Oy:n nimiin.

Vaikka hankkeen aloittaminen työllistäisi todennäköisesti myös Hakalehdon yritystä, löytyy suurin motivaatio hänen mukaansa työstä ympäristön ja raaka-ainevarojen riittävyyden eteen.

– Pelkkä polttaminen olisi vanhanaikainen tapa, jolla on myös ilmastovaikutus. Lisäksi menetettäisiin ensiluokkaiset raaka-aineet.

Hakalehto kertoo ymmärtävänsä, että ajatus kymmeniä vuosia vanhan haisevan teollisuusjätteen muuttamisesta kymmeniksi miljooniksi leimaa esittäjän vähintäänkin puolihulluksi.

– Minulla on todisteet biojalostamokonseptin toimivuudesta. Kahden pilottihankkeen tulokset kemikaalien tuottamisessa olivat maailmanennätystasoa.

Näin edetään

”Markkinavuoropuhelu on auki”

Tilannekatsaus Hiedanrannan nollakuituongelman ratkaisusta on tarkoitus esitellä kaupunginhallitukselle mahdollisesti jo tämän vuoden lopussa.

Hankekehitysjohtaja Juha Kaivosen mukaan markkinavuoropuhelu vaihtoehdoista on yhä auki.

– Olemme lähestyneet asiaa kokonaisvaltaisemmin ja yksittäisten innovaatioiden sijasta haemme kokonaisratkaisua ja toimijaa prosessiin, johon kuuluvat myös muun muassa nollakuidun nosto ja loppukäyttö luvituksineen.

Tällä hetkellä Hiedanrannan edustalla tehdään muun muassa koenostoja kokeiluihin nollakuidun polttamisesta energiaksi. Tampereen Sähkölaitoksen kokeilussa testataan mikrotermisen kuivaamisen jälkeen ja puristamalla kuivatun nollakuidun polttamista Naistenlahden voimalaitoksessa. Lisäksi toinen suomalaisyritys testaa nollakuidun kuivaamista omilla menetelmillään.

Kaivosen mukaan mitään viime vuosien aikana selvitettyä käyttötapaa ei ole suljettu pois.

– Meillä on vahva tahtotila saada nollakuitu pois järvestä. Lähtökohtaisesti tunnistamme myös, että nollakuidun jättäminen järveen on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto, joka ei vaadi ympäristölupaa.

Tampereen kaupunki osti Hiedanrannan alueen vesialueineen vuonna 2014.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut