Nyt voit äänestää suosikkikoiraasi! – Kuka näistä upeista finalisteista on Vuoden Tamperelainen Murre 2021?

Kuvan koirat odottavat innolla äänestystulosta, mutta eivät ole itse mukana kisassa. Päivi Tuovinen

Teemu Nurmi

Tamperelainen käynnisti syyskuun alussa Vuoden Tamperelainen Murre 2021 -kilpailun.

Kyselimme ehdokkaita kaupungin hellyttävimmäksi hauvaksi, hurjimmaksi hurtaksi tai komeimaksi karvaturriksi.

Kisaan ilmoittautui yli 50 koiraa, ja toimituksemme raati on nyt poiminut ehdokkaista 15 koiraa varsinaiseen Murrekilpailuun, jonka voittajan äänestävät Tamperelaisen lukijat.

Äänestää voi 8. lokakuuta saakka. Tamperelainen tekee voittajasta jutun.

Tamperelainen esittelee lyhyesti finalistit. Pääset äänestämään suosikkiasi täältä.

Ben: Iso ego pienen koon korvikkeeksi. Hellyyttävä pikku pussailija, joka käyttää tilaisuuden hyväkseen saadakseen moiskautettua pusun naamaan. Koirassa on 6 kiloa täyttä rakkautta ja luonnetta, eikä jää kyllä isojen koirien jalkoihin.

Chili: Hurmuri mies, joka kun silmillään katsoo niin sitä heltyy rapsuttaan. Hän rakastaa rapsutuksia. Hän on hyvin älykäs ja kuuliainen.

Elvi: Kääpiöbullterrieri on kova ratikkabongari, pallohullu ja tietty suuri Ilves-fani.

Terttu: Hämeenpuiston Herttua, liekö Kirkkopuiston kruunaamaton kuningatar. Tuhannen tunteen narttu, jolla mielipiteitä riittää ja ne näytetään. Siinä mamma helisee.

Terttu vahtii kulmassa tarkasti ja ottaa uudet pennut siipiensä suojaan. Pojat tykkää ja niitä boyfrendejä tuntuu olevan enemmän kuin hänen palvelusväkensäkään tietää.

Beni: Chihu-uros viettää aikaansa Tampereen Teiskossa. On maahanmuuttaja Latviasta, mutta saanut Suomen jo kansalaisuuden ja nauttii erittäin reippaana olostaan uudessa perheessä. Pieneksi koiraksi Beni omaa uskomattoman rohkeuden ja rakastaa isoja ja pieniä lajitovereitaan, varsinkin tyttöjä.

Remu: Nuoriherra tykkää kovasti ihmisistä ja rapsutuksista.

Bella 1: Tähän Murre-kilpailuun minut varmaan laitettiin siksi, kun viime kesänä emäntä ja isäntä veivät minut Norjan reissulle ja yhden hirveän leirintäalueyön jälkeen olin valmis palaamaan heti Manseen takaisin. Kyllä minä niistä Norjan ja Lapin paikoista tykkäsin, kun pääsin vapaana kirmaamaan tuntureilla.

Oliver: Äitini on chihuahuan ja russelin sekoitus ja isäni chihuahua. Olen tosi reipas poika ja lenkeillä haluan aina rohkeasti tutustua toisiin koiriin. Isojakaan koiria en pelkää, mutta viime aikoina tytöt ovat kyllä alkaneet kiinnostamaan enemmän. Asustelen ihmisäitini kanssa ja mummulla olen välillä hoidossa. Olen koiraelämääni todella tyytyväinen. Minulla on aina ruokaa kipossa, käyn päivittäin pitkillä lenkeillä ja minulla on monta rakastavaa ihmistä ympärillä.

Bella 2: Meidän Bella on varmasti heittämällä Suomen söpöin koira. Bellalla on painoa hurjat 1,3 kiloa, mutta luonnetta isommankin koiran edestä.

Susu: Ehdotan Vuoden Tamperelaiseksi Murreksi työpaikallamme Koivupirtin palvelukodissa työkaverini Sorella Mäkelän Susu-koiraa. Susu on hänellä mukana töissä hoivakoirana. Susulla on tärkeä rooli siliteltävänä ja ilon tuojana Koivupirtin asukkaille niin ryhmäkodeissa kuin palvelutalon puolella. Kun tällainen hännänheiluttaja on aamulla mukana auttamassa, niin kyllä siinä on monella asukkaallamme päivä alkanut hyvin ja kolotukset unohtuneet.

Pepe: Ei ihan paljasjalkainen tamperelainen, mutta muutto Saksasta Näsijärven maisemiin herätti vanhan koiran luut täysin uudelleen eloon.

Bratwurst on vaihtunut luontevasti mustaanmakkaraan, ja nyt Pepe hurmaa Lentävänniemen naapurustoa leveällä hymyllään.

Pampi: Palvelusväkeni esittelee minut aina englanninbulldoggina vaikka oikeasti olen Rinsessa.

Koska olen Rinsessa, kaikki käskyt tai kehoitukset eivät koske minua. Sanovat sen olevan rodunomaista?

Palvelusväkeni sanoo minun olevan äärettömän utelias, mielestäni olen vain tiedonhaluinen.

Ja tuhoan mukamas tavaroita! Mutta enhän minä voi maistamatta tietää, miltä esimerkiksi henkilökuntani kengät tuntuvat.

Lulu: Lulu rakastaa maharapsutuksia, ruokaa, Tampereen koirapuistoja ja uusiin asioihin tutustumista. Välillä sählätään ja energiaa riittää, mutta rentoutuminen kuuluu myös asiaan.

Muru: Meidän Muru on jo kuuden vuoden ajan seikkaillut rohkeasti pitkin Tampereen katuja. Hän on käynyt nuuskimassa paikat Hatanpään Arboretumin lisäksi myös niin Pyynikinharjulla Näkötornilla kuin Keskustorillakin.

Kaikki olennaiset paikat on siis nähty, ja paikalliset herkut maisteltu, eikä kehuiltakaan ole vältytty.

Waldo: Waldo on valloittanut kaveri persoonalla, söpöydellä, terhakkuudella ja leikkisyydellä toukokuusta lähtien Lielahden koulun ympäristössä.

Waldo rientää aina innokkaasti lasten ja aikuisten luo ja heittäytyy heidän eteensä katolleen rapsuteltavaksi.

Koirakamujen kanssa Waldolla on aina vauhdikkaan villit pentupeuhut.

Äänestä täällä!

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut