Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Teatterimuseo pääsi pormestariohjelmaan: joko nyt saadaan 60 vuotta odotettu museo? – Mutkia on yhä matkassa...

Museot: Jo 60 vuotta siten perustettu Tampereen Teatterimuseon on nyt lähempänä toteutumista kuin koskaan – tosin digitaalisessa muodossa.

Vuosikymmeniä vireillä ollut hanke Tampereen Teatterimuseosta on saamassa lisävauhtia.

Merkittävin osoitus on nouseminen tuoreeseen Anna-Kaisa Ikosen (kok.) pormestariohjelmaan, jonka kulttuuria ja liikuntaa koskevasta osiosta löytyy kirjaus ”edistetään virtuaalista teatterimuseota”.

Tampereen Komediateatterilla istuu kaksi tyytyväistä pariskuntaa. Teatterimuseon saaminen Tampereelle on ollut Maija-Leena ja Esko Raipian sekä Liisa Roineen ja Seppo Mäen aktiivisen työn kohteena jo reilun viiden vuoden ajan.

Kaikki alkoi tamperelaisen eläköityneen teatteriväen Eino-klubin matkasta Teatterimuseoon Helsingin Kaapelitehtaalle.

– Tamperelainen teatterielämä oli museossa varsin vähän esillä, vaikka täältä on lahjoitettu muun muassa pukuja ja esineistöä, summaa nelikko matkan annin.

Syksyllä 2016 oman museon saamista ajamaan perustettiin Tampereen Teatterimuseo ry.

Teatterimuseo ei ole Tampereella uusi asia. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi teatterimuseon perustamisen Tampereelle jo vuonna 1961 ja perustamiseen ja esineiden keruuseen myönnettiin yhteensä yli 500 000 markkaa. Tuloksena oli kaksi Tampereen Teatterin lämpiössä ja kirjastotalossa vuosina 1962–63 järjestettyä näyttelyä. Tiloja ja henkilökuntaa museo ei koskaan saanut. Vuonna 1962 Suomen Teatterimuseo perustettiin Helsinkiin.

Vielä 1970-luvulla teatteridiiva Sylvi Salonen teki merkittävän rahalahjoituksen Tampereen kaupungille museon perustamiseen. Kun mitään ei tapahtunut, hän haki rahansa pois.

Kolmas vaihe käynnistyi Eino-klubilaisten aktiivisuudesta. Tampereen Teatterimuseo ry teki kuntalaisaloitteen teatterimuseon perustamisesta joulukuussa 2019. Sen jälkeen tähtäin on siirretty fyysisestä museosta digitaaliseen museoon.

– Omat tilat tekivät hankkeesta liian raskaan ja kalliin, huokaa Liisa Roine.

– Ja digitaalista museota pääsee katsomaan Hangosta Ivaloon, lisää Esko Raipia.

Digitaalisen museon pohjaksi löytyy jo noin 40 tuntia tamperelaisten takavuosikymmenten teatterintekijöiden haastatteluja. Haastateltuja on noin 50. Esineistöä, kuten vanhaa teatterirekvisiittaa kuvataan parhaillaan muun muassa 3D-kuviksi. Taustatarinoita kirjoittaa esimerkiksi kirjailija Juha Hurme.

Esineistön keruun lisäksi yhdistyksen ydinryhmä hakee yhteistyökumppaneita rahoittajiksi. Varainhankinnan tueksi ollaan aloittamassa myös kampanja kannattajajäsenten saamiseksi. Pormestariohjelman kirjauksen katteeksi kaupungilta toivotaan ennen kaikkea tukea digitaalisen museon toimintaedellytyksiin.

– Tavoitteena on nostaa esiin Tampereen asemaa teatterin edelläkävijänä ja tehdä samalla kunniaa tätä työtä tehneille sukupolville, summaa Esko Raipia.

Raipia muistuttaa, että Tampereella teatteri on merkittävä osa elinkeinoelämää ja tapahtumataloutta ja museo vahvistaa tätä entisestään.

– Museo tulee vahvistamaan Tampereen mainetta teatteripääkaupunkina. Teatterin kerrannaisvaikutusten kautta se tukee myös kaupungin elinkeinoelämää.