Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä. Tytöt tuntevat poikia useammin itsensä useammin yksinäisiksi ja ahdistuneiksi. Myös poikien yksinäisyyden tunne on kasvanut.
Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime keväänä tekemän Kouluterveyskyselyn tuloksiin.
Ahdistuneisuus on yleistynyt varsinkin tytöillä. Vuonna 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 30 prosenttia tytöistä eli lähes joka kolmas tyttö. Vuosina 2013‒2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 13‒20 prosenttia tytöistä. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta vuonna 2021.
Yksinäisyydenkin kokemus on yleistynyt erityisesti tytöillä. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Pojista yksinäisyyttä koki viime keväänä noin 10 prosenttia.
– Koronaepidemia on ollut raskasta aikaa lapsille ja nuorille. Erityisesti tyttöjen hyvinvointi näyttää heikentyneen verrattuna aiempiin Kouluterveyskyselyihin, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius
Perusopetuksen 4. ja 5. -luokkaa käyvistä lapsista valtaosa (yli 80 %) oli tyytyväinen elämäänsä viime keväänä. Yhtä tyytyväisiä elämäänsä olivat 8. ja 9. luokalla opiskelevat pojat.
Sen sijaan saman ikäisistä tytöistä vain yli puolet (57 %) oli tyytyväinen elämäänsä. Myös lukiota ja ammatillista oppilaitosta käyvät pojat (79 %) kertoivat olevansa tyttöjä (60‒62 %) tyytyväisempiä elämäänsä.
Kyselyn mukaan lapsilla ja nuorilla ei ole enää yhtä hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa kuin aiemmin. Lapsilla se on kuitenkin nuoria parempi.
Vuonna 2021 perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yli puolet (60 prosenttia) kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä. Lähes yhtä hyvä keskusteluyhteys oli 8. ja 9. luokkaa käyvillä tai toisella asteella opiskelevilla pojilla.
Sen sijaan vain joka kolmas saman ikäinen tyttö kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä.
Nuorimmista kyselyyn vastanneista oppilaista kahdeksan prosenttia kertoi kokeneensa kiusaamista viikoittain. Perusopetuksen yläluokilla heitä oli kuusi prosenttia oppilaista.
– Noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori on kokenut kiusaamista viikoittain, Helenius havainnollistaa.
Toisella asteella kiusatuksi koki tulleensa viikoittain 1‒3 prosenttia opiskelijoista.