Tamperelaisten frisbeegolfaajien huoli kantautui päättäjienkin korviin – "Olen saanut monelta kaupunginvaltuutetulta puheluita ja viestejä, että mitä tälle voisi tehdä"
Tampereen frisbeeseuran puheenjohtaja Petri Anttiroiko sanoo, etteivät frisbeegolfaajat vastusta alueelle suunniteltua ratikkaa ja asuntoja. Toiveissa kuitenkin on, että rata säilyisi ja saisi lisätilaa, jos nykyisiä väyliä jää ratikan alle. Riina Haapala
Riina Haapala
Tamperelaiset frisbeegolfaajat nousivat barrikadeille, kun pormestariohjelma julkistettiin. Itse ohjelmassa todetaan, että "Ruotulan alue kaavoitetaan, jonka yhteydessä golfkenttä siirretään osittain".
– Luettiin pormestariohjelmasta artikkelia ja siinä erään korkean profiilin päättäjän suulla sanottiin, että Ruotulan golfkenttä jää ja siirtyy Ruotulan vanhoille pelloille, sanoo Tampereen frisbeeseuran puheenjohtaja Petri Anttiroiko.
Anttiroiko toteaa, että mitään vanhoja peltoja ei ole: sen sijaan golfkentän naapurissa sijaitsee vain kolme vuotta sitten avattu Tampereen frisbeegolfkeskus. Se on noussut lyhyessä ajassa erittäin suosituksi harrastuspaikaksi. Kierroksia rekisteröidään kuukausittain noin 10 000.
– Eihän tällaisesta paikasta voi puhua joutopeltona.
Koska alueen kaavoitus on tämän valtuustokauden asia, oli aika toimia.
– Tämä on Tampereen ainoa täyspitkä rata. Suomen isoista kaupungeista Tampere on ainoa, jolla on vain yksi täysimittainen rata. On suuri surku, jos tämä lähtee.
Tampereen frisbeegolfkeskuksessa on 27 väylää. Muut Tampereen radat ovat lyhyempiä puistoratoja, joilla on myös muita liikkujia ja kesäisin auringonottajia. Frisbeegolfkeskus on vain frisbeegolfille.
– Puhutaan erittäin merkittävästä liikuntapaikasta. Tämä on ilmainen ja kaikkien saavutettavissa, Anttiroiko sanoo.
Sen lisäksi, että alue liikuttaa paikallisia, se kiinnostaa myös muilla paikkakunnilla ja kansainvälisesti.
– Suomessa ei ole kovin montaa rataa, joilla voisi pitää kansainvälisiä kilpailuja. Täällä piti olla viime vuonna kansainväliset kisat, mutta koronan takia ne peruuntuivat.
Nokialla on järjestetty European Open, joka järjestetään ensi vuonna jaetusti Nokialla ja Tampereella.
– Tällä radalla voidaan pitää jopa MM-kisat, Anttiroiko sanoo.
Suuri osa frisbeegolfin harrastajista on nuoria. Radalla kävijöitä ei tilastoida, mutta Anttiroiko arvioi, että noin 70 prosenttia frisbeegolfkeskuksella heittävistä on 20-vuotiaita tai sitä nuorempia. Lajin harrastajakunta on nuorentunut erityisesti parin viime vuoden aikana.
– Tässä käyvälle porukalle on merkitystä sillä, onko rata vaikka Teiskossa. Tähän tullaan bussilla ja pyörällä.
Anttiroikon mukaan ongelmana usein on, ettei lajia pidetä urheiluna. Hän on kuullut seura-aktiiveilta ympäri Suomen, että keskusteluissa päättäjien kanssa täytyy ensin tehdä todeksi se, että kyseessä on urheilulaji.
– Tampereen liikuntapalveluiden kanssa yhteistyö on huikeaa. He kuuntelevat, mitä yhteisö tarvitsee. Seurana ei ole yhtään valittamista virkamiesten suuntaan, Anttiroiko sanoo.
Anttiroiko on kuitenkin huolissaan siitä, tajuavatko päättäjät, millaisesta lajista on kyse. Tampereen frisbeegolfkeskuksen säilyttämisen puolesta tehtyyn adressiin saatiin viikossa noin 17 000 allekirjoitusta.
– Se on herättänyt huomiota. Olen saanut monelta kaupunginvaltuutetulta puheluita ja viestejä, että mitä tälle voisi tehdä, Anttiroiko kertoo.
Nyt adressi laitetaan kiinni ja toiveissa on päästä luovuttamaan se suoraan pormestari Anna-Kaisa Ikoselle. Anttiroikon mukaan frisbeegolfaajat eivät lähde taistelemaan kaavoituksen tuulimyllyä vastaan. Ratikan kanssa voitaisiin elää, vaikka se nielisi osan väylistä. Anttiroikon mukaan pienellä lisätilalla frisbeegolf toimisi alueella hyvin jatkossakin. Kyse on kuitenkin siitä, mitkä palvelu kaavassa otetaan huomioon.
